12.6.2009

The Kakku

Tässä Virallinen Versio syntymäpäiväkakkusta!





Pientä viilausta tehtiin koeversioon verrattuna. Päälliseen tuli kahta väriä, Hello Kitty on erikseen tehty valkoisella vaaleanpunaisen päälle. Erottuu paremmin ja tuli vähän kolmiulotteisuutta mukaan.

Täytteenä on tuoreita mansikoita ja vispikermaa sekä kinuskikastiketta. Ei löytynyt sitä vispattavaa kinuskikastiketta. Onko sen valmistus lopetettu? Mansikkakastiketta kyllä oli... Reunoilla on Creme Vanillaa. Se on meidän vakkari, kun sen pystyy vatkaamaan tarpeeksi kovaksi, eikä tarvitse pelätä kermaksi menemistä.

Tuskaista leikattavaa on, mutta terävällä veitsellä onnistuu kyllä.

Kakku teki kauppansa, kuten muukin tarjoilu. Vieraat istuivat herkkujen ääressä pienen iäisyyden ja ajattelin jo, että muu ohjelma taisi olla turhaa. Lopulta alkoi näyttää siltä, että kaikki olivat syöneet itsensä palloiksi, mutta pois eivät osanneet lähteä. Silloin sanoin, että ei tarvitse syödä enempää, jos ei jaksa. Sen jälkeen vieraat aika vikkelästi poistuivat pöydästä. Taisivat olla niin hyvin kasvatettuja, että meinasivat että pöytä pitää syödä tyhjäksi ennen kuin voi lähteä!

Vieraat olivat tyytyväisiä ja hyvin käyttäytyviä. Mitään riehumista ei missään vaiheessa ollut ja omaa vuoroa osattiin odottaa kuin tulevien koululaisten kuuluukin - pääosin vieraat olivat eskarikavereita, joku vasta eskariin menevä ja yksi jo ekaluokan käynyt.

Vaikka juhlat sujuivat keskiviikkona mukavasti, olin eilen ihan puhki. En jaksanut tehdä oikein mitään, edes kunnolla kutimukseen tarttua. Tänään olisi tarkoitus vihdoinkin saada nuoremman neidin kesämekko valmiiksi.

7.6.2009

Päivän herkkupala(t)

Kas tässä, olkaa hyvät!




Hello Kitty -linja jatkuu. Nyt on vuorossa oikein Hello Kitty -synttärit. Vanhemman neidin lasten kutsut on ensiviikolla. Kakkuun kin piti saada Hello Kittyn kuva. Marsipaani ei ole suosikkien listalla, jotain muut piti keksiä. Muistimme jostain kuullun että vaahtokarkeistakin voisi kuorrutteen tehdä. Ei kun googlaamaan - leivontablogit kun eivät ole lukulistan kärkipäässä. (Ja täytyy ilmeisesti pysyäkin moisista poissa, niin ihmeellisiä ihanuuksia niistä oli!) Apua löytyi monestakin paikasta, ja myös kuvien kanssa.

Hommaan ei uskaltanut lähteä ihan kylmiltään. Olisihan se kamalaa jos täytekakusta tulisikin pannukakku! Piti leipoa oikein koekakku tai oikeastaan tehdä koepäällinen. Hukkaanhan se menisi, jos ei tehtäisi myös pientä torttupohjaa johon täytteeksi vanilijakastiketta ja marjoja. Samalla tuli kokeiltua myös koristegeelien käyttöä.

Tähän vielä huomautus, että varsinaisesti meikäläinen ei leipurina toiminut, vaan Mies, joka meillä useimmiten nämä vaativammat leipomishommat tekee!


Minä toteutan itseäni muilla kädentaitojen saroilla.

Kuten tämän villatakin kanssa, joka loppujen lopuksi valmistui oikein sutjakkaa tahtia jo oli mukava tehdä.

Langan sain keväättalvella anopilta lahjaksi. Itsekin suunnittelin Lidlissä piipahtamista ja lankojen tutkailua, mutta en silloin ehtinyt. Anoppipa ehti. Langan väri ei ole ihan ominta minua, päätin tehdä niistä kuitenkin jotain itselleni, kun kerran lahjaksi sain.

Ensin ajattelin jotain huivintapaista, missä kuitenkin olisi hihat. Hihatin? Saisi olla vartalo-osa vähän pidempi... Tarkoitus oli saada jotain, minkä voisi kesäiltana ilman vähän viiletessä vetäistä päälle lämmittämään. Lopulta päädyin perinteiseen takki-malliin.

Ravelrylle kiitos tästäkin! Tykkäsin mallin ylösalaisuudesta - en ollut varma miten pitkälle lanka riittää. Kaarevista etureunoista - ajatuksessa oli vähän jäljellä alkuperäistä "pikkulämmittäjää". Pykäläreunus oli kivannäköinen. Ja tietenkin saumattomuus suurta plussaa!

Reunushan muodostautui tämän tekeleen haastekohdaksi, kuten mainittu. Tällä kertaa onnistuin ottamaan tilanteen todella haasteena, enkä ufoutumisen lähtökohtana. Ei tehnyt (kuin pari kertaa) mieli heittää tekele kaapinpohjalle häpeämään, mutta sitäkään ie kovin tosissaan. Ennemmin asenteella: On se nyt per.... kun ei suju.

Yläosan pitsikuvio oli tosi kivaa, meinasin tehdä sitä kokonaan. Mutta tulisiko sitten liian tylsää? En lähtenyt kokeilemaan, vaan vaihdoin kuvion. Ehkä parempi niin.





Malli: Elann: Top down V-neck gardigan with cutaway fronts
Lanka: Lidlin Colorado, väri 003
Puikot: 3,5
Langanmenekki: 528 g

Mukava takki ja varmasti täyttää tehtävänsä lämmikkeenä. Varmasti tulen käyttämäänkin. Ainakin tämän kesän.



4.6.2009

Langoilla jälleen!

Heippatirallaa!

Uusi yhteys, uusi modeemi ja homma toimii! Jee! Vihdoinkin pystyn lukemaan kaikkia seuraamiani blogeja, kirjoituksia onkin kertynyt aikamoiset "pinot" tämän tauon aikana. Mutta mitäpä sitä sadepäivänä muutakaan.... niin, voishan sitä vaikka kutoakin...

Testasin myös kuvan siirtoa, joka on tähän asti ollut äärettömän hidasta, monesti epäonnistunut täysin. Nyt sekin sujui suitsait sukkelaan!
Tässä todistusaineistoa:

Neuletakin alareuna näytti tältä:




Oletettavasti myös etureunojen olisi pitänyt näyttää samalta, mutta ne näyttivätkin tältä:



Hieman liikaa silmukoita, vai mitä? Nyt on reunus purettu ja uudestaankin tehty ja lopputulos on paljon parempi. Laskeskelin että ainakin kymmenkunta "kolmiota" on vähentynyt ja vieläkin muutaman olisi voinut pois ottaa.

Takki on nyt kostutettuna pyyhkeiden sisällä prässääntymässä, joten parin päivän päästä näette ehkä koko komeuden. Kiinnityssysteemi pitäisi vielä kehittää.

27.5.2009

Ongelmia vaikka muille jakaa

Yritänpäs taas välillä bloggaillakin. Yhtä tuskaa tämä kyllä on, kun nettiyhteys pätkii vähintään parin minuutin välein. Netissä ei paljon viitsi roikkua, kun vähintään joka kolmas sivunavaus aiheuttaa ilmoituksen, että palvelimeen ei saada yhteyttä. Sitten taas odotellaan koska modeemi suostuisi toimimaan.... ja meillähän on kiinteä nettiyhteys. Ei kovin kiinteesti yhteys silti pysy. Asiaan on (ehkä) luvassa parannusta parin viikon päästä kun saadaan uusi adsl-modeemi.

Selityksistä asiaan:
Olen jo jonkun aikaa väsäillyt itselleni kesäistä neuletakkia. Sellaista, jonka voisi heittää niskaan kun illalla vähän viilenee. Mallikin löyty Elannista. Tykkäsin mallissa monesta asiasta: tehdään ylhäältä alas, kiva etureunan kaarevuus ja vielä reunus.

Reunus se vasta osottautuikin hakalaksi. Tein melkein ohjeen mukaan. Ei olisi kannattanut. Silmukoita tuli ihan liikaa, vaikka poimin vähemmän kuin piti. Näyttikin vähän turhan tiheältä, mutta ajattelin, että tasoittuu parin kerroksen aikana joita piti tehdä ennen pykäreunusta.

Ensin totesin että ylimääräiset kerrokset oli ihan tyhmän näköisiä ja purin ne. Sitten aloitin pykäläreunusta, mutta sekin oli tyhmän näköinen. Yritin toisella tavalla. Edellen tyhmä. Kaivoin mallineulekirjoja ja kokeilin vielä ainakin kolmea erilaista reunusta ennen kuin olin tyytyväinen.

Tein koko reunuksen. Silmukoita oli tsiljoona ja aikaa meni monta iltaa. Kun vihdoin sain reunuksen valmiiksi, pettymys oli aikamoinen. Silmukkamäärä ei tasoittunut reunuksen myötä, vaan päin vastoin, koko reunus rypyttäytyi järkyttävästi. Ei auta kun purkaa ja suosiolla poimia paaaaljon vähemmän silmukoita kun viimeksi.

Mitä tästä opimme: älä luota kaikkiin ohjeisiin, varsinkaan jos neulojan vaisto varoittaa homman menevän pieleen!

Valitettavasti kuva epäonnisesta reunuksesta ei suostu lautautumaan - yhteys katkeaa niin usein, ettei kuva ehdi siirtyä. Toivottavasti edes blogin saan esiin. Pätkii todella pahasti. Tätäkin olen yrittänyt lähettää jo kolme tuntia....

15.5.2009

Lahjus

Edellisviikolla sai isompi neiti nimpparilahjaksi puuvillaneuleen, jonka vihdoinkin väkersin pakosta valmiiksi. Taisin sitä aloittaa jo vuosi sitten, viime keväänä, tarkoitus oli saada syksyksi valmista. Into hiipui, kun huomasin, että leveyttä puserolla piisaa vähän turhan reilusti.

Nyt sitten päätin tehdä paidan loppuun, tuli mitä tuli. Tarkempi selvittely paljasti, että koko on lähellä 134 cm:tä - ei kun tekemään isompaa kokoa. Lisää pituutta ja heti. Lopputulos on ihan kohtuullinen. Mitä nyt hihat on ylipitkät (kuvassakin resorit käännettynä).



Malli: Novita kevät 2007
Lanka: Tennessee: fuksia 537, ruskea 638, valkoinen 011 ja lila nro ?
Puikot: 3,0
Koko: 134 cm
Langanmenekki: 410g


Väreistä fuksia on vanhempaa perua, jostain alesta ostettu ja oikeasti kirkkaampaa kuin kuvassa. Valkoista oli varastossa ja ruskean bongasin myös poistolaarista. Ohjeenmukaista sinistä ei omista varastoista löytynyt ja menekki oli niin pientä, etten viitsinyt koko kerää sitä varten ostaa, vaan korvasin sen vaalealla lilalla. (Kuvasta erottuu juuri ja juuri valkoisesta.) Lilaa olisi laatikoissa vielä enemmänkin, aikoinaan siitä piti tulla kesätoppi, mutta päätyi lopulta purkuun ja odottelemaan parempia ohjeita.

Tällä kertaa tehty lähes kokonaan ohjeen mukaan. Mitä nyt kaulusta vähän sovelsin... Kaksinkertaisena tosin, ohjeen mukaan. Käännöskohtaan tein nurjan kerroksen ja tikuttelin kokonaan samoilla puikoilla (käskettiin vaihtaa puolessa välissä pienempiin) ja vetoketjukaitaleen tein ennen kaulusta. Jotenkin tuntui hassulta tehdä ensin kaulus, sitten poimia nuo kaitaleen silmukat koko matkalta ja vielä luoda lisää silmukoita käännösvaraksi. Kauhistelin myös sitä hankaluutta, joka aiheutuisi kapean sisäkaitaleen ja vetoketjun yhdistämisompeusta! Nyt sain vetuketjun kätevästi kaksinkertaisen kauluksen väliin, eikä loppuosaan tarvita sisävaraa.
Niin ja resorit on tehty oikeat silmukat kiertämällä.

Neiti tykkää. Tänäänkin päällä. Ja kasvunvaraa riittää vielä pariksinkin vuodeksi!

12.5.2009

Tuunailua

Halusin vähän uutta ilmettä blogiin, mutta koodaus ei ole minun juttuni. Siispä surffailin etsien valmiita pohjamalleja ja löysin Elegian ja iTkUpiLLin mahtavan valikoiman Keisarin Uusista Vaatteista!

Tämä keväinen sivivuokko-aihe kolahti eniten - tällä kertaa!

Mitä sitten tekisi, ettei tarvitsisi pestä ikkunoita?

11.5.2009

Ruusuja minulle

Varmistaakseni äitienpäiväruusut, tein ne itse!



Malli: Flowers for Mam
Lanka: sekalaisia jämäpuuvilloja
Puikot: 3,0
Langanmenekki: 51g


Ravelryä selaillessa (yllätys: etsin Jotain Ihan Muuta) törmäsin näihin ihanuuksiin. Ohjetta luin ja pähkäilin, enkä meinannut ollenkaan tajuta miten kukat tehdään. Eipä auttanut kuin tarttua puikkoihin ja ruveta tekemään ja samalla ohjekin aukeni. Ensimmäinen koeversio ei päätynyt kimppuun vaan tyttöjen leikkeihin.

Ehkäpä ensi vuonna oma äitinikin saa kimpun kukkia!
Myöhästyneet äitienpäiväonnittelut ruusujen kera kaikille äideille!