Peppipipo

Keskimmäinen on kutsuttu huomenna synttäreille. Päivänsankarilta on kuulemma jo prinsessavaihe mennyt ohi. Toimintatytöt on in ja kutsutkin Peppi Pitkätossu -aiheiset. Moisia lahjoja ei oikein silmiin osunut. Mitäs sitten? Päätin uhkarohkeasti kopioida Neulovan äidin lahjastrategiaa: pipo!
Lankaakin piti olla varastossa sopivasti, mutta ei löytynyt - kaivautuu varmaan vapun jälkeen talviuniltaan.... Kaupan kautta siis. Hyllystä oli oranssi Bambu-lanka loppunut, mutta Spektri Plus näytti sopivan "ei tasaväriseltä" joten sitä kaksi kerää ja hommiin. Oikeastaan tuo hieman hillitympi värisävy sopii kirkasta oranssia paremmin vaalealle synttärisankarille.

Malli: oma
Lanka: Spektri Plus, väri 822
Puikot: 4,00 mm
Langanmenekki: 90 g

Pientä säätämistä aiheutti tuo lettien kiinnitys, mutta onnistui lopulta: Muutaman viimeisen kerroksen kudoin niin, että kavensin joka kerroksella silmukan ja samalla jätin aukon lettiä varten. Muuten siis ihan suora malli. Päälle tein laiskuuttani kolmen puikon päättelyn. Silmukoimalla olisi tullut kauniimpi. Kolot olivat sattumalta juuri sopivan kokoiset leteille ja ompelin ne kiinni pipoon samalla kun suljin kolot. Toivottavasti pysyvät letit menossa mukana!

Nyt tietenkin ilmat alkavat olla jo liian lämpimät pipoilulle, mutta ehkä vielä aamuisin tarvitaan. Ja ehkä Peppi-kausi jatkuu vielä syksylläkin.

Neulova äiti haastoi vastaamaan, ja tokihan sitä ensimmäiseen blgiin tulleeseen kyselyyn vastataan!

Vastaa rehellisesti seuraaviin kysymyksiin ja lähetä kysely viidelle (5) bloggaajalle.

1.) Paljonko kello on ?
17.13

Hei, mihin katosi kakkonen????

3.) Minkä väriset pitkäthousut/hame tmv. sinulla juuri nyt on ?
Mustat verskat

4.) Mitä musiikkia kuuntelet ?
Mitä nyt Radio Suomipopista tulee

5.) Mitä teit eilen illalla ?
Kudoin ja katsoin telkkaria

6.) Mitä olet viimeksi syönyt ?
Juuri äsken chili con carnea ja riisiä

7.) Millainen ilma on juuri nyt ?
Puolipilvinen

8.) Kenen kanssa olet viimeksi puhunut puhelimessa ?
Mieheni kanssa, kesken kyselyyn vastaamisen!

9.) Mihin kiinnität huomiota vastakkaisessa sukupuolessa ?
Öööö...

10.) Pidätkö tämän viestin lähettäjästä ?
Varmasti pitäisin, jos oltaisiin tavattu!

11.) Kuinka voit tänään ?
Kiitos hyvin.

12.) Mikä on lempijuomasi ?
Että oikein lempi... no, ehkä omatekoinen marjamehu...

13.) Suosikkisi alkoholipitoisista juomista/drinkeistä ?
Upcider Dry Apple
14.) Lempiurheilusi ?
Jääkiekko, noin penkkiurheilumielessä, pyöräily, jos "omasta" lajista on kyse.

15.) Hiustenvärisi ?
Tummanruskea

16.) Silmiesi väri ?
Sinivihreä

17.) Auringonnousu vai -lasku ?
Lasku

18.) Sisarukset ja heidän ikänsä ?
Pikkusisko 29v (ihan kohta)

19.) Lempikuukautesi ?
Kesäkuukaudet

20.) Lempiruokasi ?
Pastaruuat

21.) Viimeisin näkemäsi elokuva ?
Jotain telkkarista tullutta varmaan...

22.) Lempiviikonpäiväsi ?
Perjantai - huomenna on lauantai!

23.) Lempiharrastus, siis joku muu kuin urheilu ?
Kutominen tietenkin

24.) Oletko liian ujo pyytääksesi jotakuta ulos ?
Voin ollakin

25.) Lempimusiikkisi ?
En osaa sanoa

26.) Kesä vai talvi ?
Kesä

27.) Halauksia vai pusuja ?
Pusuja!

28.) Suhde vai yhden yön juttu ?
Suhde

29.) Suklaa vai vanilja ?
Suklaa

30.) Haluatko, että ystäväsi vastaavat ?
Miksei, jos jaksavat

31.)No kenet arvioit varmimmaksi vastaajaksi ?
Enpä tiedä

32.) Kenen et usko vastaavan?
Ei aavistusta...

33.) Millaista kirjallisuutta luet ?
Olen päättänyt lukea kaikki Harry Potterit englanniksi

34.) Millainen hiirimattosi on ?
Vanha ja kulunut

35.) Lempiseurapelisi ?
Enpäs nyt osaa nimetä

36.) Pystytkö koskettaan nenänpäätäsi kielelläsi ?
En.

37.) Oletko romanttinen ?
Joo

38). Oletko ollut vakavassa onnettomuudessa ?
En

39.) Lastenkaruselli vai benjihyppy?
Varmaankin karuselli.

Haastaa pitäisi joku.
En jaksa viittä keksiä, jos nyt kolmekin viitsisi vastata

Leijonaemo
Meri
Anitta

Nyt ne on vihdoinkin valmiit!

Tämä lähestulkoon ikuisuusprojektiksi venynyt operaatio "Miehelle villapaita" alkaa päästä vihdoikin voiton puolelle. Kaikki osat ovat valmiina. Todistusaineistoa:Toiveena oli siis saada kokonaan musta villapaita, ilman mitään kurmeluureja. Siis lähes parimetriselle, ei niin pienelle puoliskolle. Tosi innostava ajatus. Mitäpä vaimo ei miehensä toiveista tekisi ja niin sitä puurrettiin! Muutama kerros silloin tällöin. Jostain sain päähäni, että synttärilahjaksi se valmistuu. Nooo... eihän niistä synttäreistä vielä ole kun vajaa viikko. Eikä enää puutu kuin kokoaminen. Mutta tässä työssä se tuntuu (ainakin tällä hetkellä) olevan se vähiten rasittava kohta.
Kuvittelin, että kun teen raglankavennukset työ ainakin tuntuu etenevän nopeammin. Niinhän se etenikin - etu- ja takakappaleet. Siinä vaiheessa kun hihoihin piti aloittaa kavennukset manasin itsekseni: "Jos olisin tehnyt suorat etu- ja takakappaleet, niin hihat olisi jo valmiita... prrrrr....."

Koska aurinko päätti sittenkin tänään esiintyä, sain kuvattua myös nämä sniikkerit:

Malli: Helmiksen pikasniikkerit
Lanka: 7-veljestä
Puikot: 3,75
Koko: 29
Langanmenekki: 38 g

Hätäapupikasniikkerit

Huh! Taas tuli pikatöitä tehtäväksi. Tanhuluokitukset on tiedossa ensi viikonloppuna ja tajusin yhtäkkiä että vakava puute varusteissa on. (Jos nyt ei lasketa sitä, että esikoiselta puuttuvat housut, joiden kankaat saan huomenna...) Keskimmäisen tanhutossut ovat jonkin verran liian isot ja harjoituksissa on käytetty villasukkia tossuissa. Mutta, mutta, enhän voi laittaa tyttöä tanssimaan beigessä mekossa, valkoisessa paidassa ja valkoisissa sukkiksissa sekä riemunkirjavissa villasukissa!

Ei kun kaivamaan lankavarastoja ja löytyihän sieltä valkoista 7-veljestä. Malliksi siis Helmiksen pikasniikkerit ja puikot heilumaan. Vähän tulevat reunat tanhutossujen reunojen yli, mutta eiköhän nuo kelvanne, kysäisen huomenna viimeisissä harjoituksissa.

Valokuvaa ei ole, koska kamera ja minä emme päässeet yhteisymmärrykseen siitä, miten kuva tulisi ottaa niin, että siitä saisi jotain selvääkin. Ei ole helppoa kuvata valkoista. Huoh. Koitamme huomenna auringonvalossa -toivottavasti.

Polki se tännekin

... Kusti meinaan.

Enhän minäkään malttanut olla Ketunpäästä tilaamatta lankoja viime viikonloppuna, kun kerran tarjouksessa oli. Moneen kertaan on sieltä(kin) lankoja kuolattu. Varsinkin sukkalankapaketit on houkutelleet. Toistaiseksi olen onnistunut hillitsemään itseni. Eihän noin kirkkaita värejä noin paljoa tarvita, uusia tulee kuitenkin, ei kannata jemmaan ostaa. Tummat värit jää kuitenkin käyttämättä... milloin mitäkin.
Nyt en enää tarpeeksi hyviä seltyksiä keksinyt, vaan tilaus lähti. Tässä Kustin tuomiset:
800g kivan kirjavia Flotte Socke -sukkalankoja. Kuvassa värit ovat sinnepäin, mielestäni kivoja.
Lisäksi on kaksi kerää valkoista sukkalankaa, ajatuksena että kun niitä jämiä kuitenkin jää, ne voi yhdistää valkoisen kanssa. Moka tuli siinä, että en huomannut ohuemman 4-säikeisen olevan vain 50 g kerä. Onneksi sitä saa helposti lisää ;-) Paksumpaa 6-säikeistä tarvitaan jo olemassa olevien jämien tuhoamiseen.
Ne viimeiset kaksi valkoista kerää ovat OnLinen Suppersocke Silk -lankaa. Jos sittenkin saisin silkkiset pitsisukat kesäksi!

Lisäksi tilasin siimalenkillä varustettuja neuloja, mutta ne unohtuivat kuvasta. Vielä en ehtinyt niitä testaamaan, toivottavasti ovat toimivia.

Mainittakoon vielä, että tilaus tosiaan tuli jo keskiviikkona ja heti sen postista hain, mutta blogata en ehtinyt aijemmin. Tilaus toimitettiin nopeasti, vaikka en ilmeisesti ainoa alennuksiin sortunut :-) Maanantaina tuli viestiä, että ruuhkaa on, tilaus lähtee niin pian kuin mahdollista. Ja tiistaina se olikin jo postissa. Kiitos tätäkin kautta Ketunpäähän nopeasta palvelusta ja hyvästä tiedottamisesta!

Kiva kun tykätään

On se vaan niiiiiin kivaa saada tyytyväistä palautetta tekeleistään.
Kummipoika tykästyi lahjasukkiinsa niin, ettei malttanut koko iltana riisua. Lisäksi tänään sain palautetta, että joululahjaksi tekemäni vauvan sukat jopa pysyvät pojan jalassa - useimmat kun tahtovat viuhkinnassa tipahtaa. Ne oli muuten tehty samalla mallilla kun nuo kummipojankin sukat, polveen asti ja resoria sekä ylhäällä että alhaalla. Oikein kunnon patenttisukat.

Kyllähän toki omat lapset ja mies tyytyväisiä ovat kun saavat äidin tekemiä kutimuksia, mutta ovat vissiin niin tottuneita, että täytyy olla jotain tosi ihqua että suuren riemun aiheuttavat.

Omalle kohdalle ei onneksi ole sattunut sellaisia lahjansaajia kuin äidilleni aikoinaan: Teki kummipojalleen villapaidan. Kyseli sitten jälkeenpäin, että onkos ollut kiva paita, onko tullu pidettyä. Mitä vastasikaan kummipojan äiti:"Se on niin paksu, että ei sitä ole käytetty!" Johan pomppas, äiti tyrmistyi ja päätti ettei moiseen huusholliin ikinä mitään itsetehtyä lahjaksi anna. En olisi minäkään antanut, en myöskään ikinä milloinkaan olisi kehdannut moista kommenttia sanoa. Meidät on kotona kasvatettu niin, että aina kiitetään kauniisti lahjan antajaa ja koitetaanpa sanoa siitä vielä jotain kaunistakin, saatiin sitten mitä tahansa. Samaa olen koittanut omillekin lapsille päähän takoa. Onneksi noita tyrmääviä kommentteja laukovia ei ole itselleni vastaan tullut!

Pääkallosukat

Taas on muut projektit keskeytyksissä.
Toisen (tai oikeastaan tämä on ensimmäinen) kummipojan nimipäiviä vietetään tänään. Ajattelin jo, että olkoot, tällä kertaa tyydyn kaupan lahjoihin, mutta sitten kuitenkin kysäisin pojan äidiltä, että oliskos tarvetta pipolle, sukille tai lapasille (tai jollekin muulle, minkä ehdin alta viikossa tehdä). Vastauksena tuli, että pitkiä villasukkia tarvittaisiin. Siinä vaiheessa ei enää voinut kieltäytyäkään.

Lanka oli jo tiedossa - se sama vihreän Nallen loppu. Ja jos niitä pääkalloja taas. Sitten etsitään yksi ilta 2,75 mm puikkoja, ei löydy. Luovutetaan ja päätetään tehdä 3 mm puikoilla. Sitten surffataan netissä ja yritetään löytää jotain vihjeitä silmukkamääristä. Saadaan inspiraatio Ullan Nimikkosukista. Väännetään neljä iltaa hiki hatussa ja tadaa:

Mallineule: Novita Talvi/06
Lanka: Nalle ja Nalle Colori
Puikot: 3,00
Koko: 32
Langanmenekki: 90 g

Ihan nuo mukavalta näyttävät. Vähän ovat reilut meidän kokoa 29 olevan neidin jalkaan, mutta sehän on tarkoituskin. Nimen kirjailin jälkikäteen, pääkallot neuloin.

Enkä todellakaan kärsinyt toisen sukan syndroomasta. Oikeastaan toista sukkaa on mielestäni mukavampi tehdä. Ei tarvitse mittailla, pohtia silmukkamääriä tai kuvioiden kohdistuksia. Kaikki on jo kertaalleen mietitty, sen kun vaan tikuttaa!

Nyt pääsen vihdoinkin aloittamaan toisen Rhiannon!