Lomapuuhailua I

Sitä ehtii kesäloman aikana tehdä vaikka mitä.

Ensin piti tehdä jo aikoja sitten luvattu Huivihattu nuoremmalle neidille. Se viimekesäinen vihreäversio kun on auttamattomasti liian iso. Jos oikein olisi jaksanut panostaa, niin olisihan sen voinut vaikka pienentää ompelemalla päitä yhteen vähän lähempää. Mutta helpompihan se toki on tehdä kokonaan uusi.... Varsinkaan kun väritys ei enää innostanut Neitiä, vaan toiveissa oli liilaa ja pinkkiä.

Eihän värit nyt ihan määrityksiin mene, mutta Neidin hyväksyntä tuli kuitenkin. Langat löytyivät varastosta, onneksi saa sitäkin taas vähän pienemmäksi. Samoskin on jo vuosikerta-lankaa, mutta tuo vaaleanpunainen... hämärä muistikuva, että sitä käytin joskus about teininä tekemääni kirjoneulepaitaan, jossa ko. vaaleanpunainen oli kukan väri. Neule saattaisi löytyä kaapin kätköistä, jos joskus siivoaisi...  Lanka on oikein Finlaysonin suomalaista puuvillalankaa, ja 100 g kerä on maksanut VapaaValinnassa 9,80 mk. 

Malli: Huivihattu (Rav.link.)

Lanka: Novita Samos (726) ja Finla 600 (141)

Puikot: 5,0

Langanmenekki: 54 g

Seuraava työ olikin taas bambulangasta, kuten kerroinkin. Harvinaisen nopeatekoinen toppi taas vaihteeksi. Eipä paljon yli viikkoa nokka tuhissut tekeleen kanssa. Paksu lanka, ja reikäinen kuvio... mikäs siinä. 

Malli: Sandra nro 6/2011, malli 17

Lanka: Gjestal Føn (515, 519 ja 530)

Puikot: 6,0

Langanmenekki: 298 g

Ohjeen lanka on jonkin verran Føniä paksumpaa Lana Grossan Snakea, joka näyttää olevan jonkinmoista nauhalankaa.  (Tai ehkä se ei okeastaan ole paksumpaa, mutta puikkosuositus on isompi.) Jouduin siis vähän muokkaamaan ohjetta silmukkamäärien osalta, mutta se ei ollut tällä kertaa mikään kovin paha operaatio.  Samalla hoitui kätevästi kaula-aukon pienentäminen.

Mallineulettakin piti rukata langankiertojen osalta. Ohjeessa on seitsemän langankiertoa, joissa keskimmäisessä kolmessa on kaksi kiertoa ja reunimmaisissa yksi. Tein vain keskimmäiseen kaksi langankiertoaja muihin yhden. Jotenkin lanka ei tasoittunut kovinkaan nätisti isoiksi silmukoiksi, vaan lerpatti ikävästi. Tämä mielestäni toimi hyvin.

Ohjeessa käskettiin tehdä etu- ja takakappaleet erikseen. Miksi? Kun neule kuitenkin tehtiin poikittain sivusta alkaen, en ymmärrä miksi olisi pitänyt päätellä silmukat, luoda uudet ja lopuksi ommella ne yhteen. En usko että sauma olisi kovinkaan paljon tukevoittanut toppia. Niinpä annoin mennä vaan yhteen pötköön koko neuloksen. 

Reunavirkkaukset tukeivoittivat helman ja pään- ja kädentien mukavasti, eikä helma lerpata, niinkuin pelkäsin.

Lankaa varasin 150 g / väri, kuten ohjeessa oli. Sitä meni vihreää kaksi kerää ja kahdesta muusta piti aloitta kolmannet virkkauksen aikana. Mukavasti jäi siis taas tuleviin tiskirätteihin materiaalia. (Kertokaapa koska oikein teen niitä - langat vaan lisääntyy rättivarastossa!)

Mukavan tuntuinen toppi on, ja harvinaista kyllä, sitä olen jo tämän kesän nimiin ehtiny käyttämään jo useasti!

Jääkiekkotoppi

Jaahas, taas on kuukausi vierähtänyt ilman blogipäivityksiä. Neulottu on, mutta mitään varsinaisen valmista ei ole tullut. Useampi bambulangasta tehty neuletyö odottaa valmistumistaan. Materiaali on mitä ihanin, eikä hiosta päällä edes näillä helteillä. Kertovat ne, jotka valmista ovat aikaan saaneet....

Mutta miten niin Jääkiekko?

No niin, tikuttelin tätä paitaa keväällä jääkiekon MM-kisojen aikana. Malli oli oikein yksinkertainen kun ympyränä teki. Paitsi, että melkein joka kerroksella meni sileä "pitkäksi" ja aina piti purkaa jokunen silmukka ennen kun sormet ehtivät viestittää että siirryttiin sileään nurjaan. 

Lisäksi MM-finaalin aikana meinasi unohtua mitata paitaa, niin että tuli jokunen sentti ylimääräistä pituutta. En viitsinyt purkaa, kasvunvaraa saa aina olla. 

(Kuva otettu ei-niin-hyvällä kännykkäkameralla. Laatu ei parasta mahdolista.)

 

Malli: Suuri Käsityölehti 4/2010, ohje nro 18

Lanka: Hjertegarn Blend Bamboo (väri 434)

Puikot: 3,0

Koko: 140 cm

Langanmenekki: 211 g

Kaikille ihmetteleville vielä tiedoksi, että ei, yläosan tekemiseen ei kulunut melkein kahta kuukautta kisojen jälkeen. Heti toukokuun lopussa tai ainakin kesäkuun alussa valmistui. Sitten kestikin pari viikkoa kun paita oli oikenemassa ja nyt vasta sain kuvatuksi ja blogatuksi. 

Mallikuvassa röyhelöt näyttivät pidemmiltä ja enemmän kasassaolevilta. Vaikka ihan ohjeen mukaan tein. Moneen kertaan katsoin, että kyllä näin käsketään. Ehkä olisi silti pitänyt tehdä jokunen kerros lisää, niin olisi näyttänyt kivemmalta.

Ohjeessa lankana oli Mandarin Petit ja menekki 250 g. Varasin varmuudeksi ylimääräisen kerän, siis 300 g bambua, koska metrimäärä oli jonkin verran pienempi: Petitissä 180 m, Blend Bambussa 150 m. Vaan eipä olisi tarvittu. Viideskin kerä piti aloittaa vasta reunusten virkkausvaiheessa. Jos olisin jättänyt ne muutamat sentit pituudesta pois, niin olisi riittänyt 200 g. 

Loppu langasta päätyy varmaankin jossain vaiheessa tiskirätiksi. Noita bambulangan loppujahan on kerääntynyt tässä jo enemmänkin, joten joku raitaviritelmä varmaan niistä tulee. Kunhan ehtii... 

Viime kesän jakku

Tämän jakun alotin viime keväänä vakain päätöksin saada se kesän aikana valmiiksi. Kuinkas sitten kävikään.... perinteisen vanhanaikaisesti tietenkin!

Lankana on Marks&Kattenssin Linen -pellavalanka. Löysin myös langalle tehdyn ohjeen, joka oli mielestäni oikein ihana. Siis ohjeen mukainen lankakin vielä, lähes tulkoon ennenkuulumatonta!

Ohjeen silmukkamäärä vähän ihmetytti: tein jakun alaosan yhtenä kappaleena kolmen sijasta. Tiheys oli ohjeen mukainen mutta kun laskin kappaleiden silmukkamäärät yhteen tuli leveydestä paljon enemmän kuin piti. (Juu, vähensin ne reunasilmukat laskelmista.) Lopulta totesin, että teenpä kokoa pienemmän, niin täsmää aika hyvin. Olisiko tullut joku virhe ohjeen kirjoittajalle? 

Alaosa etenikin reipasta tahtia, mallineuleen oppi nopeasti. Langankierrot tulivat joka neljännellä kerroksella ja muuten aina oikeaa. Kunhan vaan muisti kohdistaa langankierrot oikeisiin kohtiin.

Yläosan olikin sileää ja eri tiheydellä ja puikotkin olisi pitänyt vaihtaa pienempiin. Siihen kohtaan tulikin stoppi. Koskaan ei jaksanut ruveta uudestaan testailemaan, mittaamaan ja laskemaan.

Tänä kesänä on muutamat sukujuhlat tiedossa ja ajattelin, että pellavajakku sopii moisiin tilaisuuksiin hyvin. (Ongelmana on sitten se alaosa, mutta olkoot se sen ajan murhe...) Eli ei kun jakku esiin ja säätämään.

Yläosan tiheyden ja koon sain sopivaksi kun lisäsin silmukoita enemmän kuin ohjeessa, mutta käytin samoja 3,5 puikkoja kuin alaosassa. Ohjeen mukaan olisi pitänyt tehdä 4,0 puikoilla, mutta pinnasta tuli liian harvaa minun käsialalla. Niin, aika usein teen neuleet suositusta ainakin 0,5 mm pienemmillä puikoilla. 

Laskelmien jälkeen yläosat valmisuivatkin, mutta hihoissa alkoi taas tökkiä. Puolikas lyhyestä hihasta jäi roikkumaan taas virkkausvillityksen vallatessa neulojan. Niistä saatte muuten kuvia joskus, kun saan tehtyä "vielä sen yhden" valmiiksi ja ehkäpä jopa kirjailtua.

Jotta homma ei vaan olisi liian aikaisin valmistunut, niin samana aamuna kun illaksi piti saada jakku valmiiksi ompelin hihaa kiinni ja nappia paikoilleen.

 

Malli: Marks&Kattens, ohje nro 10014

Lanka: M&K Linen (958)

Puikot: 3,5

Koko: M, tehty S:n silmukkamäärillä

Langanmenekki: 250 g

Pellava oli aika hankalaa kutoa, se kun ei jousta oikeastan yhtään. Tuollainen langankierrollinen mallineule sopi hyvin peittämään neulejäljen epätasaisuutta. Yläosa sileä ei tasoittunut tarpeeksi kosteiden pyyhkeidenkään välissä, mutta parani sentään vähän.  Lanka myös pölisi jonkin verran neulottaessa, onneksi ei ainakaan päällä tuntunut pölisevän. Ehkä kostutus auttoi siihenkin.

Ostin lankaa ohjeen mukaiset 250 g. Aika tiukalle meni: aivan pienen pieni nöttönen jäi jäljelle. Pelkäsin tosissani että lanka loppuu kesken etureunojen huolittelun. Ei onneksi, ja ehkä sillä vielä sivusaumatkin olisi saanut ommeltua, jos olisi ollut tarvis, mutta eipä juuri enempää.

Koekäyttökin on jo tehty, ja oikein mielyttävä ja mukava on päällä pitää. Pinta tuntuu jo paljon pehmeämmältä kuin neulottaessa kuvittelen sen olevan. Yllättävän lämminkin jakku on. Tästä tulee varmasti suosikkineule pitkäksi aikaa - ja kesäjuhliinkin oikein sopiva!

Virkkausvillitys

Neulepläähin jälkeen alkoi yllättävä innostus - virkkaus. Sellaista ei usein tapahdu. Äkkiseltään löytyi vain kahden vuoden takaiset pääsiäiskorit....

Aloitin kevyesti tiskirätillä. Johan niitä on kaikissa mahdollisissa yhteyksissä mainosteltu. Olen koittanut vältellä. Nyt en enää millään voinut olla tekemättä kun huomasin, että Blend Bamboossa oli juuri äidin keittiön värinen vihreä.  Mallin nappasin jostain. On kaksoispylväitä ja kiinteitäsilmukoita, jotta pinnasta tulisi vähän "nyppyinen". Ei oikeastaan siltä näytä.

Äiti saa nyt toimia koekaniinina tiskirätin suhteen. Onhan noita bambulankojen jämiä kertynyt yhdestä jos toisestakin työstä, ehkäpä seuraavaksi yhdistelen niistä itselleni jonkun hyrrä-mallisen rätin...

Viime kesänä innoistuin tölkkien nipsuista. Idea tuli Hilmiinalta Puikkojen Polut -blogista. Koko kesän kiskoin ahkerasti jokaisesta vastaantulevasta tölkistä nipsun. Valjastin puoli sukua tähän touhuun ja parinkymmenen aikuisen mökkiviikonloppu tuottikin melkoisen saaliin. 

Uskollisesti säilöin nipsuja koko talven miettien mitä niistä uskaltaisi tehdä. Kassin virkkaaminen (ja varsinkin vuorittaminen) tuntui ensi alkuun liian haasteelliselta. Lopulta päädyin Hilmiinan innoittamana koriin. Kuva, jossa kassiin on kiinnitetty pohja ja reunat muistutti kovasti korin alkua.  Kun vielä löytyi virkkauslanka, joka oli lähes saman väristä kuin tiskirättikin, niin äidille piti korikin antaa. 

Näin äitienpäivän jälkeen uskaltaa laittaa blogiin ja oikein kuvan kera.

Malli: tiskirätti

Koukku: 3,0 mm

Lanka: Hjertegarn Blend Bamboo (7093)

Langanmenekki: vajaa 50 g

Malli: kori

Koukku 2,5 mm

Lanka: Hjertegarn Diamond Cotton 8/4 (7093)

Langanmenekki: vajaa 50 g

Tässä vielä lähikuva korin reunasta. 

 

Kohtuullisen hyvin pysyy reunat pystyssä, vaikkei niitä ole mitenkään erityisesti kovetettu. Tietenkin jämäkämpi tulisi, jos olisi laittanut nipsut limittäin. Ehkä seuraavaan sitten - nipsuja riittää vielä ja uusi kesäkin vasta tuloillaan!

Tuskaa

Tiedättehän... sen fiiliksen kun joskus tulee: pakko saada jotain valmiiksi, mutta intoa ja/tai kiinnostusta ei ole tippaakaan.  Homma joka päätyisi keskeneräisten töiden kasaan kenties ikuisiksi ajoiksi, jollei deadline uhkaisi. 

Mutta, kun on päättänyt jotain oikein luvannut tehdä johonkin, niin pakko vaan on puurtaa.

Neiti 8 v:n ja serkkunsa tanhuryhmälle tehtiin uudet esiintymisasut. Lupasin tehdä niihin sopivat säärystimet. Miten voikin olla tuskaa joustimen teko???? Ensimmäinen tuli kohtuullisen vaivattomasti, mutta jo toisen kohdalla iski armoton neuleplääh. Kolmannen tekoa helpotti - mutta vain vähän - toisenlainen raidoitus. Neljäteen tein jo aikataulun: jos neulon kuusi kerrosta päivässä, ehdin saada valmiiksi ajoissa... Onneksi en luvannut tehdä säärystimiä koko ryhmälle, vaikka sekin käväisi mielessä!

Väritys sointuu mekon väriin (turkoosi) sekä lisänä olevaan kelta-turkoosi -raidallisiin henkseleihin (pojilla siitä kankaasta myös liivit). Pojilla on myös ruskeat housut, siitä pohjaväri säärystimiin.

Kuvassa ei vielä mekot ole valmiit, mutta ihanat niistä ja koko kokonaisuudesta tuli!

Lanka: Nalle (ruskea 673 ) Maija (kelt. 216 ja vihreä 262), Silja (turkoosi 390)

Puikot: 3,0

Langanmenekki: yht n. 140 g

Yleisempikin neuleplääh on vaivannut jonkin aikaa. Olenkin keskittynyt tekemään lähinnä Hello Kitty -ristipistotyötä. Se on tarkoistus antaa Neiti 8 v:lle synttärilahjaksi kesällä. Harmi vaan, että sitä ei tietenkään voi tehdä muulloin kun Neidin nukkuessa. 

Pari juttua innostaisi jonkin verran ja niihin on jo langatkin hankittuina. Mutta: päätin yrittää tehdä muutaman muunkin roikkuvan jutun valmiiksi ennen uuden aloittamista.... Enkäpä tänään vaalivalvojaisissa voin silti ihan pikkuisen aloittaa uutta? :-)

Viikonloppupipot

Viime viikonloppuna luvattiin niin lämpimiä ilmoja, että tuntui aiheelliselta tehdä neideille kevätpipot. Ei ihan ohuita vielä (niitähän onkin), mutta jotain kevyempää talvilakkien tilalle.

Denim Ultra tuntui sopivalta langalta. Vaikka siinä onkin peräti 60% akryyliä. Jos nyt tämän kerran.... Mielenkiintoiseksi langan tekee että siinä on myös 25% puuvillaa ja 15% villaa. Saas nähdä miten käyttäytyy pidossa ja pesussa.

Pari  kerää tätä ja eri värit vielä, että erottuu edes vähän. Ensin kysyin Neiti 5 v:ltä että jos saisit valita, kumman ottaisit? Sitten kysyin Neiti 8 v:ltä saman kysymyksen. Tietenkin niin, ettei toinen ollut kuulemassa kun toinen vastasi. Ja uskomaton tapahtui: kumpikin valitsi eri värin! Jos olisin kysynyt niin, että toinen kuulee, niin varmasti olisi tullu: "Mä haluun KANS ton värisen!"

Mallia ei taaskaan ollut. Aloitin ylhäältä, että saisin käytettyä koko kerän mahdollisimman loppuun. Alku näytti aika epätoivoiselta: silmukoita oli 40 ja räpellus niin pieni, ettei olisi mahtunut edes vauvalle. Toisella yrittämällä silmukoita tuli jo 48, mutta edelleen näytti ihan liian pieneltä. Päätin kuitenkin jatkaa, koska vyötteessäkin sanottiin 9 silmukkaa 10 cm:llä. Pakko riittää. Paras määrä olisi varmaan ollut 44 silmukkaa. Nyt pipot on vähän reiluja. 

Ihan pidettäviä kuitenkin, jos Neidit suostuisivat pitämään niitä näin:

kuten tarkoitus.

Eikä näin:

Lanka: Sirdar Denim Ultra (värit 640 ja 638)

Puikot: 8,00 mm

Langanmenekki: 2 x 100 g

Sitten kuuluu valitusta, kun pipo valuu silmille.... Ohjeistus on annettu, mutta varsinkin vanhempi ei tunnu niistä piittaavan. Syyttäköön itseään kun on pipo silmillä.

Kevättalven paita

Vaikka Novitan mallit ei aina iske meikäläisen makuun, talven Novita-lehdessä oli yksi malli, joka kolahti heti, kun sen näin. Nimittäin malli numero 60. Se näytti juuri meidän Neiti 8 v:n paidalta. Tykkäsin kovasti tuosta palmikkokuviosta ja palluroista siinä keskellä. 

Nalle-lankaa ei voinut kuvitellakaan Neidille tuollaiseen korkeakauluksiseen paitaan. Sitä ei pidettäisi kun kutittaa niin vietävästi. Langaksi valitsin Palinon, joka on 100% merinovillaa mutta silti konepestävää. Lanka on ihanan pehmeää ja jotenkin kiiltävän oloista. Väreistä olisi voinut valita useammankin, niin ihania ne ovat. 

Aloitin paitaa joskus joulun jälkeen. Välillä valmistui ihan vauhdikkaastikin. Välillä ei... kovimmilla pakkasilla lohduttauduin sillä, että ei lyhythihaista paitaa voisi vielä käyttääkään. 

Kun vihdoin kappaleet olivat valmiina, muistin taas miksi ei pidä tehdä helmineuletta. Aina ne kappaleet vetävät vinoon. Tietääkö joku mistä se johtuu? Kappaleen toinen reuna on senttikaupalla pidempi kuin toinen. Aina.  Taistelin kappaleet mahdullisimman suoraan oikenemaan kostutettuina pyyhkeiden välliin. Sinne ne sitten jäivätkin useammaksi viikoksi. Liivintekele vei mukanaan eikä sitä malttanut keskeyttää ompeluhommien takia.

Lopulta saumat tuli ommeltua ja kaulus enää puuttui. Luin ohjeesta miten kaulus tehdään ja mielestäni ihan ohjeen mukaan sen teinkin. Vasta kun langat oli jo päätelty ja Neiti kokeili paitaa, niin rupesin katsomaan että hetkinen, se ei näytä samalta kuin kuvassa. No eipä tietenkään, kun kauluksen napituskaitale meni väärään reunaan! Ohjeessa selkeästi sanottiin, että aloita poimiminen vasemman hihan ja pääntien välisestä raglasta. Kun paita oli syllissäni, niin siitä olin aloittanut vasemmasta reunasta, eli "my left" ja väärinhän se meni. Mielessäni latelin useampiakin kirosanoja, mutta Neiti totesi iloisesti, että ei se haittaa. Päätin antaa olla, kun kerran langatkin oli jo päätelty.

Malli: Novita talvi 2010, malli 60 

Lanka: Hjertegarn Palino, väri 6977

Puikot: 3,5

Koko:140 cm

Langanmenekki: 265 g

Lanka on aika tiukkakierteistä, mutta silti puikko meni yllätävän helposti säikeiden väliin. Monesti huomasin vasta kerroskaupalla jälkikäteen miten oli käynyt. Sen saa, kun ei koko ajan katso työtä. Muutoin lanka on tosiaan ihanan pehmeää. Ja vielä tuo fuksianpunainen väri. Mä haluan kanssa!