30.9.2010

Twirl and shout!

Neiti 8-v. mielestä vaaleanpunaisen syystakin kanssa ei voi pitää vihreä-keltaista pipoa. Toinen takki taas on hopeanharmaa, eikä siihenkään nuo värit käy. Taas joutui äiti töihin.

Langaksi löytyi bambu-sekoite. Toivottavasti sopivan lämmin syyskeleihin. Väreiksi tietysti vaaleanpunainen ja harmaa. Tämä pipo sopii molempien takkien kanssa. Voi miten kätevää!

Ravelrystä vastaan tupsahti kivannäköinen malli. Ja kun lakista tehtiin raidallinen, niin lopputulos olikin melkein ruudullinen!





Malli: Twirl and Tie Cap
Lanka: Hjertegarnin Bommix Bamboo (4951 ja 1361)
Puikot: 3,5
Langanmenekki: 53 g


Kun lakki oli kavennuksia vaille valmis, vilkaisin ohjetta uudelleen- mitä sitä nyt turhaan printtaamaan noinkin yksinkertaista mallia. Eikös siinä ollut käynyt niin, että olin tehnyt väliin nurjia silmukoita, vaikka nekin piti tehdä oikein. Vähän tuli eri näköinen, mutta ei niin pahasti, että olisin viitsinyt purkaa. Pieniä ongelmia tuli kavennusten kanssa, mutta sävelsin ne sitten ihan itse.

Pipo lähti saman tien käyttöön. Kuvankin ehdin ottaa vasta koekäytön jälkeen.

Sukkatilannekin parantui yllättäväst: aloin penkoa varastoja ja sieltähän löytyi sopivia sukkia neideille. Ei muuta kun  isomman edellisvuotiset  pieneksi jääneet sukat seuraavalle lapselle ja taas on sopivia! Enää kärsii vanhin lapsista sukkavajeesta.

23.9.2010

Sekametelisoppa

Vanhempi kummipoika vietti jälleen synttäreitä. (Äidin) toiveissa oli villapaita talveksi.
Koska aikataulu oli kohtuullisen tiukka, mitään erikoiskuvioitua tai muuten monimutkaista ei voinut ajatella. Joku juju olisi kiva kuitenkin olla. Kelailin ohjeita ja päädyin Marks&Kattenssilta löytyneeseen ohjeeseen paidasta, joka tehtiin kaksinkertaisella Famella. Ohjeen kuvassa mallit näyttivät kivoilta ja raikkailta ja jopa käyttökelpoisilta.

Myönnetään, että värit eivät olleet juuri ohjeessa annetut, mutta eihän sillä niin ole väliä... Tästä kuitenkin tuli aika moinen sekametelisoppa.
Poika tietenkin toivoi väriksi sinistä tai vihreää. Ajattelin, että pelkästään niistä tulee liian tumma ja tunkkainen. Niinpä valitsin rinnalle punaisen. Taisi vaan olla vähän turhankin paljon. Olisi pitänyt olla joku muu, vähän vähemmän punainen!

Kuvassa mallina oma 8-vuotiaani. Neiti on aika saman kokoinen kuin kummipoika, joten aika ok-kokoa on. Pituuden puolesta vallan mainio, pientä kasvunvaraakin on - etenkin hihoissa! Leveyttä olisi saanut olla vähemmän. Tai ainakin hihoja olisi pitänyt istuttaa enemmän. (Nyt vain 4 x 1 silmukan kavennus molemmissa reunoissa.)




Malli: Marks&Kattens, ohjelehti nro 08095
Lanka: M&K Fame (611 ja 614)
Puikot: 4,5
Koko: 10-vuotias, 140 cm
Langanmenekki: 400 g


Kaulussysteemin tein jostain (mutta mistä?) ohjeesta. Ei saanut olla mitenkään kutittava tai ahdistava. Halkio oli oiva ratkaisu asiaan. Kaulus muuten on takin ohjeen mukaan, mutta vähän pienempänä. Ensinnäkin ohjeen kaulus oli liian iso ja toiseksi lankaa riitti juuri tuon kokoiseen kaulukseen.

Iski nimittäin piheys langanostovaiheessa. Ohjeessa sanottiin että 10-vuotiaan kokoon 3 kerää kumpaakin ja 8-vuotiaalle 2 kerää. Ainahan ohjeissa on vähän reilusti ilmoitettu langanmäärä... Että varmaan riittää nuo kaksi kerää, jos tarkoitus on tehdä "melkein" 10-vuotiaan kokoinen. Ja riittihän se! Ja vielä jäi pikkuisen ompeluakin varten. Taas onnittelen itseäni siitä, ettei langanjämiä jäänyt pyörimään nurkkiin!

Omaan silmääni ei värit vieläkään erityisen kauniilta näytä. Kummipojan äiti piti paidasta. Poika itse: "Joko tän voi ottaa pois päältä?!" Eipä sitä paljon muuta voikaan odottaa 8-vuotiaalta pojalta, joka saa lahjaksi villapaidan!

Edit: Tässä kun kuvaa vielä katselee, niin eihän se mikään sekametelisoppa ole - metsämarjakiisseli ennemminkin!

16.9.2010

Syyspäiväntasaushuivi

Ei, en aloittanut tätä huivia keväällä eikä se edes valmistunut keväällä. Loppukesästä aloitin - siinä Pöllöpaidan tökkiessä, kiinnosti välillä joku muukin. Melkein meni syyspäiväntasaukseen ennen kuin valmistui.

Kesällä tosiaan iski himo tehdä huivia. Valkoista. Ei ole valkoista huivia (!) ja kesällä sellaistakin välillä tarvitaan. Varastoista löytyi kerä valkoista Kotiväkeä., jolla pääsi jo alkuun. Pääsi myös melkein loppuun - kerä loppui vasta kymmenen kerrosta ennen päätöskerrosta. Siihen loppui myös suurin into huivin suhteen.

Komeron perältä löytyi myös vuosikertakesätopin takakappale. Etukappaletta ei kaveriksi vaan ilmaantunut. Ei muuta kun takakappale purkuun. Aikamoista syheröä lanka olikin! Ei siinä muu auttanut kun vyyhtiä, kastella ja kuivattaa. Ja keriä uudestaan. Tähän vierähtikin viikko poikineen. Lopulta sain väkerrettyä huivin valmiiksi.




Lanka: Novita Kotiväki (011)
Puikot: 3,5
Koko: 60 x 130 cm
Langanmenekki: 225 g


Yllättävä iso huivista tuli, vaikka puikot olivat paljon suositeltua pienemmät. Isommilla tuli jo liiankin harvaa jälkeä. Uskollisesti tietenkin tein kaikki kerrokset, vaikka Päivi oli nähnyt vaivaa ja ehdotellut mitä voisi jättää pois tai mistä muuten vähentää.

Nyt huivi on prässätty ja oikein kuvattukin. Ja.... en tiedä.... siis onhan se ihan kiva... mutta onko sellainen jotain haluan käyttää....? Tykkään enemmän sellaisesta, jossa on isompia kuivioita... liikaa pientä ja toistoa. Ehkäpä se päätyykin joulupukin konttiin?

Sukkasadon keruu pyörähti käyntiin vähän yllättäen - elokuussa ei vielä varpaat palelleet niin, että olisi ollut suurempaa tarvetta lämmittimille. Aikaa blogien seuraamisellekin tuntuu löytyvän vain satunnaisesti, joten niistäkään en vihjeitä huomannut. Nyt alettaisiin sukkia jo kohta kaivata. Voi olla, että sukkasatsi kiilaa seuraavaksi to-do -jonon kärkeen. Kunhan saan tekeillä olevan synttäriprojektin loppuun!

Vinkkinä vielä muistutettakoot, että coolaidattuja sukkia ei kannata lykätä pesukoneeseen... Näiden sukkien väri muuttu muutaman (hmp) asteen vaalemmaksi pesukonekäsittelyssä. Onneksi alkoivatkin olla jo vähän naftit - ei kun uusia tekemään!