29.12.2009

P, F, I, L, N, T, U, V, W, X, Y ja Z

Tämän syksyn suuritöisin "ikuisuusprojekti" löytyi Ravelrystä (link). Kun näin kuutiot pieni matemaatikko minussa heräsi ja pakkohan nämä "Tetris-kuutiot" oli tehdä.




Malli: Woolly Thoughts: Pentacubes
Lanka: 7 veljestä ja Janne
Puikot: 3,0
Langanmenekki: vajaat 500 g


Menivät joululahjaksi samaiselle Herra 2 v:lle kuin edellisen postauksen nukenvaatteet. Olisivat kelvanneet kyllä omillekin lapsille. Meidän 9 v oli vakaasti sitä mieltä, että äidin olisi syytä tehdä toinen satsi ihan omaan käyttöön!

Kuutioita oli kivaa tehdä. Yksittäinen kuutio valmistui suhteellisen nopeasti ja kun palasten välillä piti tauon, ei urakanmakua tullut. Valaistuksen huonoudesta johtuen Z ja X näyttävät olevan samasta väristä, mutta X on tehty ruskealla Jannella ja Z punaisella 7-veikalla. Halusin jokaisesta kuutiosta erivärisen. Melkein tuli jo haasteeksi, mutta onneksi noita vanhoja värejä oli sen verran varastossa, että ei tarvinnut kuin muutama kerä Jannea ostaa uusia.

Ohjeet oli aika selkeät - niin rautalangasta väännettyjä, että vähemmänkin neulonut olisi ymmärtänyt. Kun ensimmäisen oli tehnyt, osasi muut tehdä pelkästään kaaviokuvaa katsomalla. Mutta, mutta... tosi paljon oli kohtia joissa lanka piti katkaista ja sitten taas poimia silmukoita. Semmonen pelihän ei meikäläisen makuun sovi ollenkaan ja niinpä heti alkuunsa heitin piutpaut moisille ohjeille ja päädyin nostelemaan silmukoita oman maun mukaan. Tulihan siitä sinne tänne ylimääräinen kerros, mutta tuollaisessa ainaoikeinneuleessa se ei kovinkaan paljon vaikuta. Parhaimmillaan onnistuin tekemään koko kuution ilman langankatkaisua.

Täytteenä kuutioissa on vaahtomuovia Etolan jämäpalaolstolta. Ensimmäisen koepalan jälkeen ostin vielä toisen täytepalalevyn - ja kummankin hinta oli alle euron, joten ei paljon kukkaroa keventänyt. Vaahtomuovin paksuus on 5 cm, ja se oli juuri sopiva kuution paksuudeksi. Eli yksittäisen "palasen" koko on 5 cm x 5 cm x 5 cm - näitä on jokaisessa kuutiossa 5 kappaletta. Eli esim. I on 5 cm x 5 cm x 25 cm. Koko on ilmeisesti vähän isompi kuin ohjeessa - aloitussilmukkamääräkin oli 10 kun ohjeessa oli 8.

Haastavin tehtävä olikin sitten saada lahja pakettiin. Ensinnäkin osata koota "ei ihan hyvin yhteensopivat" kuutiot 3 x 4 x 5 muotoon sai aikaan pientä päänvaivaa. Ja sitten piti vielä saada se muodostelma pakettiin.... Onneksi löytyi sopivan kokoinen lahjakassi, johon onnistuimme kahden hengen voimin kuution työntämään.

En taida silti uutta satsia ruveta tekemään.

22.12.2009

Ensimmäiset paljastukset

Ensimmäiset joulukuun salaisuudet voi nyt paljastaa.
Pienen sukulaispojan nukke kaipaili lämmikettä ja loppusyksyn kuluessa sain kuin sainkin tehdyksi tämän asustesetin synttärilahjaksi.




Malli: Andrea Kreativ -lehti nro 1402
Lanka: Nalle, tummanharmaa (044) ja Colori (832)

Puikot: 3,0
Langanmenekki: 130 g


Settiin kuuluu siis puku, pipo, sukat ja lapaset. Kiinnitys on selkäpuolelta tarranauhalla, jotta Herra 2 v saisi sen ehkä itsekin puettua.

Tämän ja edellisten valmistuneiden nukenvaatteiden jälkeen oli kiinitö nukenvaatteille niin täynnä, että enempää ei syksyn aikana niitä enää tullutkaan. (Paitsi yksi juttu, mutta se menikin tonttujen avuksi ja siitä myöhemmin lisää.)

Onneksi myös tuo hirviölanka vihdoinkin loppui! Tarkoituksella tein yläosan pelkästään Colorilla ja noin pienessä määrin se ei (ehkä) ihan niin oksettavalta näytäkään. Loppujen lopuksi lankaa jäi noin metrin verran. Lapasiin riitti juuri ja juuri raidat. Ja harmaatakin jäi vielä jäljellekin, vaikka luulin senkin loppuvan.

Meidän Baby Bornille puku näyttää hieman turhankin väljältä, mutta saaja-nukke on vartaloltaan pehmeä ja vähän pyöreämpi. Toivottavasti mahtuu, vielä en ole saanut palautetta.

P.S. Huomasin, että tausta on hieman sopimaton tähän vuodenaikaan, mutta nyt ei ehdi sille(kään) asialle mitään tehdä. Katsotaan vieläkö ehtii vaihtaa talviaiheeseen ennen kevättä....

11.12.2009

Kotelo poikineen

Viime aikojen autoprojekteina - siis puolihämärässä autossa tehtävät jutut on olleet kännykkkotelot. Lupasin niitä koulun joulumyyjäisiin. Ettei olisi ihan pelkkiä kakkuja ja pullia vaan.

Tällaisen kasan sain aikaiseksi:



Viitisentoista näyttää olevan. Useimmat langat on jämävarastosta. Suurin osa seiskaveikkaa. Onnistuin käyttämään loppuun tuon vihreän langan sekä niissä olevat kuviolangat. Myös ruskea neliraita loppui, sekä sinisen seurana oleva valkoinen (olis sitä, missä oli sinisiä pilkkuja). Sinisestä neliraidasta olisi vielä saanut toisen pussin tehtyä. Pörröisemmät langat on Palmaa, pinkistä saisi vielä yhdet raidat, vaaleaa on vielä reilu puoli kerää, sinistä monen monta kerää.... Yhtensä lankaa kului noin 150 g.

Enemmänkin olisin halunnut tehdä, mutta ei vaan ehtinyt. Varsinkin nuo punaiset ja pörröiset menivät nopeasti kaupaksi. Jokunen jäi eilisestä jäljellekin, siniset lähinnä. Tehdessä ajattelin, että olisi kuitenkin kiva olla jotain paremmin pojillekin sopivia. Nähtävästi kuitenkin olisi enemmän tarvittu noita ällöjä pinkkejä tytöille.

Olisi kannattanut aloittaa urakka vähän aikaisemmin. Ajattelin jo, että voisi ensi jouluksi tehdä aina muutaman silloin tällöin kun sopivaa jämälankaa jää tai muuten haluaa tehdä jotain pientä. Aika monta tulisi tehdyksi vuoden aikana. Saa nähdä, voi olla että (tämäkin) jää suunnitelman asteelle.

25.11.2009

Salama iskee sittenkin kahdesti!

Uskomatonta!

Juuri kun pääsin hehkuttelemasta edellistä voittoani (ja selitellyt etten koskaan voita mitään) niin kuinka ollakaan salama iski uudelleen. Huomasin että Sukkasadon kirjoneuleosiossa oli onnetar suosinut minua ja Lankaluolan lahjoittamat Sisu-langat olivat tulossa meille päin.

Marikan kanssa oltiin yhteyksissä ja olisin jopa saanut itse valita Sisujen värin. Nuhatukkoinen pääni ei kuitenkaan osannut päättää värivalinnasta. Kuinka ollakaan, mikään hyvistä neuleideoista ei soveltunut juuri Sisulle. Lopulta jätin valinnan Marikan tehtäväksi - onhan se loppujen lopuksi kiva saada värit yllärinä! Ainahan lanka aivan varmasti tulee johonkin käytettyä.

Ystävällisesti Marika vielä lupasi, että jos haluan tilata samalla jotain muuta, niin mukana tulevat. Enhän voinut mitenkään vastustaa kiusausta.... ja laitoin hahtuvakiekon tilaukseen. Värisävy on samaa puna-mustaa kuin huivilangaksi ostamani Pirtin kehräämön karstavilla ja suunnitelmissa on tehdä lovikkalapaset Katiijan malliin.




Huomatkaa ylläri: Marika olikin ovela ja laittoi Sisut sitten sävy sävyyn tuon hahtuvan kanssa. Eli taitaa tarkoittaa sitä, että pitää niistäkin tehdä jotain kivaa samaan settiin. Ehkäpä kirjoneulepipo?
Harmi, etten heti voi upottautua hahtuvan maailmaan, taitaa siirtyä joulun välipäiviin ainakin...



20.11.2009

Kauluri, osa II

Tästäpä ei taas ole paljon kerrottavaa: nuoremman neidin villatakin seuraksi tein kaulurin loppulangasta. Tai eihän se lanka vieläkään loppunut, varmaan yhteensä vielä kerällinen jäljellä. Eiköhän siitäkin jotain keksitä.

Ohje on mukaeltu Dropsin mukaan. Vähän vähemmän leveyttä alaosaan. Tein joka toisen ohjeen mukaan, joka toisen niin, että neuloin aina täyspitkän kerroksen lyhennettyjen kerrosten väliin. (Lähinnä itselle muistiin.) Riittävän leveä "helma" tuli. Kokonaan ompelin yhteen enkä jättänyt pääntien halkiota.




Malli: Drops 18-6
Lanka: Fabel (151)
Puikot: 3,0
Langanmenekki: 37 g

Mukava tuntuu olevan, käytössä on ollut jo jonkun aikaa. En vaan saanut otetuksi kuvaa.

Takkikin on ollut kovassa säytössä. Eilen huomasin, että ensimmäinen nappi on irtoamassa ja toinenkin melkein. Täytyy ruveta uusiin ompeluhommiin. Taisin olla liian hätäinen - nappien ompelu ei ole lempparihommaani joten taisi tulla tehtyä vähän huolimattomasti. Olisi pitänyt arvata, että Neiti 4v ei ole kaikkein hellävaraisin nappien käsittelijä. *Huokaus* Onneksi huomasin ennen kuin nappi katosi! Olisiko jollain hyvää vinkkiä siitä, miten napin saa oikeasti pysymään kiinni neuleessa?

Muuten puikoilla on enimmäkseen hys-hys-hommia. Ja niiden lisäksi keksin aina vaan uusia juttuja, joita voisi jouluksi tehdä. Miksi ihmeessä nämä idea pälkähtävät päähän vasta muutamaa viikkoa ennen joulua? Miksei kesällä tule hyviä ideoita joululahjoiksi? Vaikka muuten pystyn ostelemaan lahjoja jo heti keväällä. Miksi suuritöiset käsityöideat tulevat vasta kuukautta ennen joulua? Miksi??

8.11.2009

Ei se mitään aikaiseksi saa

Lopahtipa nopeaan Viikon Valmis -projekti... Mitään entistä tekeillä ollutta valmista ei enää toisella viikolla tullutkaan. Sentään yksi kokonaan uusi projekti - ja vielä valmistui!

Tänne eteläänkin sataneiden ensilumien myötä havahduin siihen, että vanhemman neidin pihapuku on kaulasta tosi avonainen. Huivi kiristi ja ahdisti ja kutitti eikä ollut kiva ja vaikka mitä. Kauluri kuulemma kelpaisi (viime vuonna oli pakko saada huivi, ei todellakaan mitään kauluria....) Sopivat langatkin löytyivät äidin varastosta ja ohjekin pienellä vinkillä: "Eiks tää ois aika kiva....?"




Malli: Koko perheen palmikkokauluri (Ulla 03/08)
Lanka: Fabel (911) ja Opal Uni (1999) yhdessä
Puikot: 4,0
Langanmenekki: 60 g


Mallista vielä muutama sana. Eli alkuperäinen idea oli Ullan ohjeen mukainen. Mutta toteutus ei sitten oikeastaan ollenkaan. Paksumman langan vuoksi silmukoita piti vähentää. (Nyt kaulusosassa 80 s, merkitään muistiin.) Halusin tehdä ylhäästä alaspäin, joten kavennukset muuttuivat lisäyksiksi. Ja lopulta lisäyksiä tuli vähemmän (ja niitä olisi pitänyt tehdä vähän tiheämmin) langan paksuuden vuoksi. Mutta periaatteessa...

Tätä pienehköä kauluria tehdessä menikin koko viikko. Töiden jälkeen olen tukka putkella painanut paikasta toiseen ja kun vihdoinkin hetkeksi sohvalle ehdin istahtaa en jaka kunnolla edes puikkoihin tarttua.

Ensi viikko meneekin varmaan nuoremman neidin kaulurissa. Vihreän Fabel-takin seuraksi samasta langasta tehtynä.

Kiitokset vielä kirjoneulesukkia kehuneille. On kiva kun kehutaan! Tiedän äidinkin sukista pitävän ja käsityöihmisenä hän osaa arvostaa saamiaan lahjoja. Tuollaisia sukkia ei äiti itselleen kuitenkaan alkaisi väsäämään - mutta varmasti tykkää saadessaan. (Äitihän ei tietääkseni blogiani lueskele, joten siksi uskalsin sukat täällä esitellä. Jos äiti kuitenkin luit, niin kerro vasta joulun jälkeen!)

5.11.2009

Synttärit

Lankakaupan synttäreille tiistaina minäkin pääsin!
Oikein kivaa siellä oli, tapasin paljon vanhoja tuttuja ja ihan uusiinkin neulojiin tutustuin. Kamera jäi tietenkin kotiin, joten kuvia saatte kurkkia vaikka Kristiinan blogista.

Tarjoilut oli hyviä ja "pientä purtavaa" paljastui kinkkupiirakaksi, kana- pastasalaatiksi sekä vihersalaatiksi. Patonkia ja viiniä riitti myöskin. Sekä suklaata jälkkäriksi.

"Puheitakin pidettiin ja laulut laulettiin..." No ei sentään lauluun asti ylletty, mutta puheisiin kuitenkin. Toimitusjohtaja Erkki Hildén kovasti kiitteli meitä neulojia tärkeimmäksi sidosryhmäksi liikkeelle. Niinhän me olemmekin: ilman meitä ei lankakauppojakaan olisi. Ainoastaan olisin hieman kaivannut esittelyjä uusista tuotteista, joita kauppaan oli ilmaantunut sitten viime käynnin.

Pääsimme myös tekemään jatkoajalla ostoksia ja lopulta myös minun matkaani tarttui - tosin maltillisesti yksi vyyhti Pirtin kehräämön karstavillaa. Siitä muotouu huivi uuden talvitakin seuraksi. Tänään heräsin siihen tosiasiaan, että myös pipot ovat täysin väärän värisiä, joten seuraavalla kerralla mukaan saattaa tulla lankaa sitä varten (ei, varastosta ei todellakaan löydy sopivaa.....)

Onnetarkin hymyili minulle tiistaina, kun arvonnassa voitin itselleni Kate Jacobsin Lankakaupan tyttö -kirjan. En ole lukennut Pientä lankakauppaakaan, joten se on nyt ensin jostain löydettävä. Olin hyvin hämmästynyt voitosta, sillä yleensä en todellakaan voita missään arvonnassa yhtään mitään. Ja sitä paitsi Anitta on varsinainen voittohirmu, mutta eipä vaan tällä kertaa kohdille osunut. *lällättelee*


2.11.2009

Viikon valmistunut

Ajattelin ottaa teemaksi "Työ valmiiksi viikossa". Tarkoittaen lähinnä, että yksi työ valmiiksi viikkoa kohden. Ei siis koko työtä kertarykäisyllä viikossa (vaikka olisihan sekin jotain), vaan edes jotain valmiiksi joka viikko. On noita keskeneräisiä ja melkeinvalmiita töitä taas nurkissa roikkumassa riittävästi. Muutamankin kun saisi pois.... Uutta himoitsisi väkisin aloittaa, tietenkin.

Tässä viime viikon projekti:



Malli: Drops 18-25
Lanka: Fabel (guacamole 151)
Puikot: 3,0
Koko: 110
Langanmenekki: 223 g


Tämän langanhan diilasi Eräs Ikävä Ihminen, joka elokuun lopussa soitti vain kysyäkseen tarvitsenko lankaa... Aikaa lankojen saamisesta neuleen valmistumiseksi kesti siis tässä tapauksessa vajaat kaksi kuukautta. Kohtuullisen nopeaa toimintaa meikäläiselle. Vieläkin nopeampi olisi voinut olla, jos en aina jättäisi näitä päättelyitä ja muita napin ompeluja roikkumaan.

Ohjeessa suurin koko oli 96/104 cm, mutta halusin takista vähän isomman. Onneksi oli kohtuullisen helppo operaatio: hihaan lisää pituutta - tuli vähän turhankin paljon - ja samalla lisää lisäyksiä. Kun ensimmäinen hiha oli valmis, pystyikin helposti mittaamaan täsmällisen tiheyden ja tarvittavan lisäsilmukoiden määrän takakappaletta varten. Ja leveyttä saikin sitten kätevästi tekemällä kappaleesta pitemmän. (Ah, kuinka loogiselta tuo kuulostaakaan!) Etukappaleeseessa piti vain olla tarkkana, että sai siitä riittävän pitkän lisäkerroksilla myöskin. Nuo etukappaleet on ihan oikeesti saman pituiset, vaikkei siltä näytäkään. En prässännyt tekelettä, ajattelin ettei tarvitse. Näköjään tarvitsee, kun tuo toinen reuna lerpattaa hassusti. Johtunee siitä, että oikeasti minun pitäisi kutoa Fabelia 2,5 puikoilla. Tulisi vähän napakampaa jälkeä. Nyt neulos on vähän turhan lötköä minun makuuni, mutta koko villatakki 2,5 puikoilla ahdisti jo ajatuksena, joten päätin ottaa riskin ja tehdä 3:lla. Eikä tulos sentään ihan liian löysää ole.

Vähän pelkäsin, että projektista tulee ihan liian pitkä - pientä lankaa ja ainaoikeaa. Ei onneksi. Uudenlainen toteutussuunta toi mielenkiintoa tekemiseen eikä ei-mikään-jättikoko kuitenkaan ollut kyseessä.

Lankakerät alkoivat kaikki melkein samoista kohtia, joten raidoituksesta tuli mukavan symmetrinen loppujen lopuksi aika minimaalisilla langanpätkimisillä. Havantoikuva takakappaleista ja hihoista. Punaisessa raidassa keskellä on takasauma.




Lopuksi vielä lähikuva napista.



Onnistunut vahinkolöytö. Ei tietenkään ollut lankaa matkassa silloin, joten ostin myös vihreitä nallenappeja. Ne on kuitenkin ihan liian vaaleat ja väärän sävyiset tähän työhön, mutta eiköhän nekin paikkansa löydä.

24.10.2009

Sukkasadon huipennus

on osaltani tässä




Malli: Drops 116-53
Lanka: Nalle valkoinen (011), oranssi (219) ja ruskea (673)
Puikot: 3,0
Koko: 37
Langanmenekki: 110 g

Huh, melkein työläämmät kuin Lumipallosukat! Ensimmäinen sukka tuli tehdyksi käytännössä kahteen kertaan. Tiheydet ei ihan täsmänneet, melkein vaan. Varren kukkakuviosta tuli vähän turhan kapea, lisäsin jokaiseen väliin silmukan. Kavennuksia ei tullut niin paljon kuin ohjeessa. Toisen kuvion alussa meni jotain pieleen ja taas purettiin. Ja vielä kantapääkavennukset ei menneet ollenkaan nätisti, piti ottaa uusiksi pienien kevätjuhlaliikkeiden kera.

Hassua on, että kerroksen vaihtumiskohta on sivussa eikä takana. Varsinkin tossa kuvassa näkyy tosi hyvin. Toivottavasti ei oikeasti kiinnitä noin paljon huomiota! Molemmissa sukissa on samassa kohtaa eli toinen tulee väkisin enemmän näkyviin.

Toista sukkaa olikin oikein mukava tehdä. Kirjoneule oli vaihteeksi mukava kokemus ja toisen sukan kanssa ei enää tarvinnut pähkäillä ongelmakohtia, kun ne oli jo ratkaistu. Ja ihmeellisen järjestelmällisellä tavalla myös merkitty ylös! En ollut ollenkaan varma, että haluaisin ensimmäisen sukan jälkeen heti perään tehdä parinkin, joten varmistin selusta muistiinpanoilla. Tällä kertaa olivat melkein turhia, kun innoissani tikuttelin parin valmiiksi lähes saman tien ja muutokset olivat vielä muistissa.

Kaaviokuvissa oli järkyttävän paljon virheitä - tai sitten kuvassa olleet sukat oli tehty muuten eri tavalla. Selvä virhe ainakin on, että mallikuviossa 2 pitäisi selkeästi olla risti (valkoinen, ruskealla pohjalla), mutta piirroksessa kuvio on väärin. Lisäksi on joitan raidotuksen kohtia, jossa sukassa on eri tavalla kuin mallikuvioissa. Tein enimmäkseen valokuvan mukaan ja sitten lisäilin vähän omia sovelluksia.

Nämä sukat ovat myöskin ensimmäiset tekeleet joululahjoiksi. Äidille ovat menossa, toivottavasti ovat sopivat. Kokoa oli vähän vaikea valita, kun 35/37 tuntui naftilta ja vastaavasti 38/40 ihan liian isolta. Äidin jalka kun on lähinnä kokoa 37/38. Kärkikavennuksilla yritin saada koon suurin piirtein sopivaksi. Ainakin sukat ovat minulle vähän liian isot, joten luultavasti sopivat äidille.

Kirjoneuleinnostuksessani olen jo suunnittelemassa samaan kuvioon perustuvia lapasiakin. Toistaiseksi maltan mieleni - muitakin joululahjaprojekteja olisi tekeillä.

22.10.2009

Lauantaipipo

Viime lauantaina Ogelin tapaamiseen otin työn alle pipon. Alkusyksyyn sopiva Shedir-pipo on niin ohuesta langasta ettei enää näin kylmillä ilmoilla lämmitä tarpeeksi - ja korvat jäävät vähän paljaiksi. Eikä jo useamman vuoden käytössä ollut vanha pipo enää kelvannut. Ei kuulemma ole enää cool juttu, että mustassa pipossa komeilee isoilla neonkeltaisilla kirjaimilla oma nimi....

Lankana on vanha 7 Veljestä NeliRaita, jonka joskus olen ostanut ihan sillä perusteella, että pidän langan värien yhdistelmästä, vaikkeivat minulle sovikaan. Yllätyin kuinka kivasti lanka raidoittui. Raidat eivät ole liian leveitä, mutta eivät ihan olemattoman pieniäkään. Malliksi tällä kertaa vihdoinkin kelpasi Jasques Cousteau jota jo viimeksi yritin tarjota pipomalliksi.




Lanka: 7 Veljestä NeliRaita (865)
Puikot: 3,5
Langanmenekki: 46 g


Alkuun näytti siltä, että piposta tulee hervottoman suuri, sitten vaikutti jo liiankin pieneltä. Onneksi en luovuttanut, vaan uskoin, että hyvää tulee kun silmukkamäärä on melkein sama kuin omassakin pipossani. Hyvähän siitä tulikin. Sopivan napakka, menee tarpeeksi syvälle päähän ja lämmittää ainakin toistaiseksi sopivasti.

Ja valmistui lauantaipäivän aikana.

17.10.2009

Viikon sukat

Tämän viikon saldona on kaksi paria lasten sukkia. Kummipojan äidille oli kerrottu, että gore-tex kengissä ei saa olla pelkkää villaa olevia villasukkia vaan parasta olisi, jos sukkassa olisi noin 40 % keinokuitua jo loput villaa. Tavallisissa sukkalangoissahan on noin 75 % villaa. Minäpä nappasin kauppareissulla ostoskoriin pari kerää Novitan Pehmo Vauvaa, joka on 100 % polyamidia.





Malli: lapsen polvisukka
Lanka: Ylemmät: Pehmo Vauva (vihreä 2233), 7-veljstä kelt ja t.vihr.
Alemmat: Pehmo Vauva (sininen 2236) ja 7-veljestä valk.
Puikot: 3,5
Koot: 22 ja 25
Langanmenekki: 44 g ja 66 g


Että sitten sellaista lankaa... En löytänyt bambuisia 3,5 puikkoja, jouduin turvautumaan metallipuikkoihin. Huono valinta - lanka on niin liukasta, että kantapäätä tehdessä etuosan silmukat meinasivat koko ajan tippua puikoilta ja niitä sai olla tökkimässä takaisin. Vaikka käsialani ei mitään supertiukkaa olekaan, niin en ole moiseen ongelmaan aikaisemmin törmännyt! Tokihan lanka on ihanan pehmeää, mutta tuo liukkaus on uskomatonta. Kun yritin kostutella sukkia tasoittelumielessä, niin vesi yksinkertaisesti valui pois... Varoittelinkin jo, että näillä sukilla ei kannata lasten antaa tepastella sisätiloissa, muuten on pikkuiset nenällään alta aikayksikön. Jarrusukka-ainetta (mikä sen aineen nimi nyt onkaan) ei voi käyttää kun kenkiin kuitenkin pääasiallisesti on tarkoitetut.

Raitalankoina käytin 7 veikkaa, jos edes vähän lämmittäisikin.... Huomatkaa muuten pienempien sukkien ei-tasaraita raidoitus! Aika näyttää miten toimivat käytännössä. Aika epäilevästi suhtaudun moisiin "muovisukkiin" ja niiden tehoon. Sekä myöskin kestävyyteen. Onneksi pikkuiset jalat kasvavat vauhdilla, joten ei yhtä talvea kauempaa tarvitsekaan kestää.

Tänään Ogelin tapaamisessa nappasin hyllystä mukaani 3,5 bambupuikot ja ainakin testailen toimiiko lanka paremmin niillä puikoilla. Oli muuten kiva tavata taas tuttuja ja ainakin yhtä henkilöä onnistuin ilahduttamaan raglankavennus ohjeilla. Nimeä tai blogia en tiedä - se jäi muun ohella selvittämättä, mutta jos ko. henkilö sattuu tätä blogia lukemaan, niin jätäpä viesti niin poikkean blogissasi! Paikalla oli muuten myös Hesarin Nyt-liitteen toimittaja ja kuvaaja. Meidät siis löytää lehdestä noin kuukaden kuluttua!

12.10.2009

Vihdoin viimeistelty

Tässä projekti, joka kerrankin valmistui melkein ripeässä tahdissa. Loppuvenyttely ja parin viikon odottelu tulikin vain vetoketjun puuttumisesta.

Langat ostin joskus loppukesällä halvalla. Varmuuden vuoksi koko kilo, kun en osannut tarpeeksi hyvin menekkiä arvioida. Lanka on Novitan Tiinaa, jossa on 40% puuvillaa, saman verran akryyliä sekä 20% villaa. Mielenkiintoinen yhdistelmä, mutta ajattelin sen sopivan kuumaveriselle pojalleni. Lanka on paksuakin, puikkosuositus on 5 ja metrejä vain 125 m/100 g - tästä syystä kunnon määrä varastoon.

Ohjeista etsin lähinnä Samokselle sopivia. Pojalle iski heti huppumallinen jakku Novitan viime kesän numerosta.

Kuvan väritys on muuten vähän omistuinen, mutta langan väri on oikea. Tylsä äiti kun ei suostunut tekemään vaaleansiniseen jakkuun metsänvihreää huppua... se oli neuvottelussa kun väriä valittiin. Poika ehdotti raidallista, mutta se ei sopinut malliin. Fiksuna ehdotti, että jos tehtäisiin huppu vihreäksi! Äidin värisilmää tökkäsi sen verran pahasti, että tähän en suostunut.






Malli: Novita kesä 2008, malli nro 30
Lanka: Novita Tiina
Puikot: 4,5
Koko: XS / 150 cm
Langanmenekki: 782 g


Jakku valmistuikin nopeasti, puikot oli sen verran isot ja mallineule helppo, ei kuitenkaan tylsä. Kunnes... (ainahan se kunnes sieltä tulee...) pääsin ensimmäisen hihan pyöriöön. Kun mittailin valmista pyöriötä hihan aukkoon - tapani mukaan olin päätellyt kappaleet kolmen puikon päättelyllä suoraan yhteen - totesin pyöriön olevan senttikaupalla liian pitkä. Plääh! Hiha jäähylle ja miettimään miten asian ratkaisisin. Reilun viikon odottelun jälkeen päätin tehdä toisenkin hihan pyöriöön asti ja miettiä mitä asiaa sitten. Kun toinenkin hiha oli pyöriössä asti, kesti jälleen ainakin viikko ennen kuin asia edistyi. Lopulta päädyin yksinkertaiseti tekemään vähemmän kavennuksia kohdassa jossa kavennetaan vain yksi silmukka kerrallaan. Lopulta tuli ihan ok ja hihatkin mahtuivat aukkoihinsa.

Modailua ei, yllättävää kyllä, tullut kovinkaan paljoa. Tietenkään en tehnyt vyötärökavennuksia enkä hapsuja helmaan. Koko pituudesta en ole enää ihan varma... hihaan tein lisäyksiä jo aikasemmin kuin ohjeessa.

Viikonloppuna sain vihdoinkin vetuketjunkin sitten hankittua ja kiinnitettyä. Jakku pääsi heti käyttöön, on sitä jo odotettukin. Vaikka malli on kapea, se palvelee käyttötarkoitustaan vallan mainiosti. Ulkotakin alle ei kovin leveä pusero mahdu.

Tämä olikin pitkästä aikaa isompi työ, joka valmistui. Nyt kesken ei ole mitään sen suurempaa urakkaa, mutta jouluksi pitäisi saada näitä hys-hys hommia tehtyä ja niissä se aika taitaakin seuraavat kuukaudet kulua!

29.9.2009

Ruuturaitaa

Meinasivat vallan unohtua blogata nämä sukat... Niin kiireellä laitoin eteenpäin lahjaksi menemään, hyvä kun kuvan ehdin ottaa!

Siis Ruuturaita sukat Ullasta. Olen jo kauan suunnitellut näiden tekemistä, mutta kuten jo aiemmin totesin, 7 veljestä on liian paksu sukkalanka meillä. Olisihan ne voinut ohuemmastakin langasta tehdä, mutta eipä ole sopivaa hetkeä tai käyttäjää osunut kohdille. Nämä menivätkin kummipojalle lahjaksi.



Malli: Ruuturaita -sukat
Lanka: 7-veljestä (valkoinen ja moniraita 836) sekä Jussi (782)
Puikot: 3,75
Koko: 33
Langanmenekki: 91 g


Taas kävi niin, että pelko langan loppumisesta sai aikaan viritelmä-ratkaisuja. Moniraitaa tuntui olevan ehkä juuri ja juuri sopivasti, mutta ehkä kuitenkin liian vähän. Niinpä tein joka toisen ruutukuvion Jussilla. Luultavasti moniraitaa olisi sittenkin ollut tarpeeksi. Nyt sitä jäi vielä vähemmän jäljelle, ehkäpä taas lisäraitoja seuraaviin sukkiin... Mutta loppujen lopuksi sukista tuli aika kivat väritykseltään ja vaaleampi vihreä antaa lisäpirteyttä kuitenkin aika tumman raitalangan väliin.

21.9.2009

Puoli-Jalmarit

Näistä Jalmareista tuli vain puolikkaat. Huomasin vasta kun ensimmäinen sukka oli valmis, että Katiija ohjeessa olikin joustinta jalkapöydän päällä varpaisiin asti. Piirsin nopsasti ainoastaan vinoon menevien silmukoiden kaavion paperille, enkä sen enempää paneutunut ohjeeseen koska halusin kiireellä työn mukaan automatkalle.
Kun pääsin kantapään osasin kuvion ulkoa, eikä tullut mieleen enää siinä vaiheessa ohjetta tarkastella. Eli lopputuloksena Jalmareista vaan puolikkaat!

Muutenkin tuli vähän erilaiset: lankana 7-veikkaa ja koko 36, joten silmukoita oli aika paljon vähemmän kuin alkuperäisohjeessa. Vinoresoriin meni koko puikollinen silmukoita!

Kuva on epätarkka, mutta ainoa, jossa värit on edes suunnilleen sinnepäin.




Malli: Jalmarit
Lanka: 7 veljestä (160)
Puikot: 3,75
Koko: 36
Langanmenekki: 88 g


Sitä kummasti uppoaa grammoja näihin 7 veikoista tehtyihin sukkiin paljon enemmän kuin noista ohuemmista tehtyihin. (Olihan ne edellliset tietysti aika paljon pienemmän kokoisetkin...) Ja valmista tulee nopeampaan tahtiinkin. Meidän perheessä ollaan kuitenkin sen verran kuumaverisiä, ettei edes villasukkien tarvitse olla noin paksusta langasta tehtyjä. Tämäkin pari menee Serkkupoikien tarpeisiin.


13.9.2009

Lumipallot

Jos edelliset sukat toivat mieleen kevään, niin siitä hypättiinkin suoraan talveen.

Nämä sukat pääsevät Sukkasadon komistukseksi - aloitin ne heti sadonkeruun alkaessa 1. syyskuuta. Tämmöset perus-tavissukat kevyeksi urakan aloitukseksi. Ja pyh! Nuo inhottavat pompulat tahtoivat jäädä puikkoihin, niin, että venyivät muodottomiksi tai sitten ne jäivät neulepinnan nurjalle puolelle. Aikaa paloi tuskasesti tökkiessäni pompuloita jo lähes hysterian vallassa oikealle puolelle neuletta... Ei mitään mahdollisuutta katsoa pääasiallisesti telkkaria ja tikuttaa siinä sivussa parit sukat. Se tähden kestikin lähes kaksi viikkoa ennen kuin nuo pirulaiset valmistuivat!




Malli: tavissukka
Lanka: Regia Pompon (282) ja Rellana Flotte Socke Stripes (1422)
Puikot: 2,25
Koko: 36
Langanmenekki: 66 g


Pompon-lanka on minulle ihka uusi tuttavuus ja bongasin lankakerät kesällä lomapaikan halpahallista - sieltä onnistuu löytämään mitä ihmeellisempiä asioita! Vaikken ollut langan hintoja sen tarkemmin tutkaillut kokemus langankuluttajana antoi epäilyksen siitä, että Regian sukkalanka hintaan 1€ / kerä olisi kuin olisikin halpa löytö. Värivalikoima rajoittui tasan tuohon yhteen sävyyn, mutta keriä olisi ollut useampaankin villapaitaan. Onneksi en päästänyt maniaa valloilleen vaan tyydyin maltilliseen kahteen kerään.

Lanka on tosi ihanan pehmeää ja sukat ovat mukavat jalassa, mutta noissa pompuloissa menee kyllä hermot. Mitään sukkaa isompaa projektia en langasta tekisi. Näihin sukkiin meni himpun verran yli kerällinen lankaa. Toisia pompulasukkia en siltikään ihan heti puikoille ota!

Kevätsukkasia

Ei se Marsu nyt ihan väärässä ollut!
Aika ihanat kevään väriset sukkaset tästä koolatusta langasta tuli kuin tulikin! Minulle tulee mieleen keväät ensimmäiset leskenlehdet ja muut hempeän haalean vaaleat kevään kukkaset ja ensimmäiset ruohonkorret...





Malli: perussukka
Lanka: itsekoolattu Nalle
Puikot: 2,75
Koko: 26-27

Langanmenekki: 44g

Eipä ensimmäinen koolausyritelmä sittenkään mennyt pieleen, vaikka kovasti epäilytti! Ehkä tästä rohkaistuneena teen vielä toisenkin kokeilun.

Väristä innostuneena tikuttelin samaan syssyyn vielä kummipojallekin sukat samasta langasta. Lisäsin kuitenkin vähän tummempaa sävyä mukaan. Toivottavasti pojan jalka on oikeasti isomman kokoinen kuin meidän neidin. Muuten on kasvunvaraa...



Malli:
Perussukka

Lanka: itsekoolattu Nalle ja Maija (211)
Puikot: 2,75

Koko: 28-29
Langanmenekki: 53 g


Tuntuu Maija olevan painavampaa lankaa. Punnitsin keränlopun ennen neulomista ja se painoi 33 g. Ajattelin sen hyvinkin riittävän pääväriksi sukkiin, kun noihin ensimmäisiinkään ei paljon enempää mennyt, eikä paljon isommat toiset olleet. (Taisin laittaa neljä silmukkaa enemmän ja vähän on terä tietysti pitempi.) Mutta, mutta, juuri ja juuri riitti. Metrin pätkä taisi jäädä!

Joku kun kertoisi, miten ihmeessä saisin raidotettua sukat muuten kuin tasaraitaan tai muuten symmetrisesti. En ole onnistunut ikinä tekemään sellaisia sukkia kuin vaikkapa Kristiina. Aina vaan väkisin tulee enemmän tai vähemmän (ja siis yleensä enemmän) tasaista raidoitusta. Pitäsisikö ottaa raitageneraattori käyttöön ihan jo kaksivärisissä sukissakin?

P.S. Jos joku kaipaili minua Jumbossa torstaina, niin kerrottakoon, että migreeni iski päivällä niin pahasti, että piilouduin peiton alle nukkumaan koko illaksi. Ensi lauantaina yritän päästä Ogeliin....

6.9.2009

Taas pää edellä ryntäsin

sen enempiä ajattelematta, asiaa kummemmin suunnittelematta ja vailla ajatustakaan siitä, mitä todellisuudessa meinasin tehdä. Eli siis lähestulkoon hetken mielijohteesta hyppäsin eilen junaan ja matkustin Ruoholahteen kokeilemaan elämäni ensimmäisen kerran langan värjäystä Kool-aid -väreillä.

Mukaan nappasin kerän valkoista Nalle-lankaa. Joku olisi voinut mainita, että ihka ensimmäiseen koolaukseen ei ehkä kannata käyttää koko 150 gramman kerää....

Nimittäin ensimmäisen tunnin käytin kerän vyyhdittämiseen. Hermo oli mennä jo siinä vaiheessa. Onneksi Niinan keittämä soppa oli jo valmiina, joten pidin pienen ruokatauon ja jatkoin vasta sen jälkeen uusin voimin.

Väreiksi nappasin ensimmäiset "sopivat" jotka Marsun laatikosta käteeni tarttuivat. Sen verran ajattelin, että neiti Vihreä 4 v kyllä kestää, vaikka lopputulos olisi mitä tahansa. Reilu äiti.

Itse koolaus olikin sitten mukavaa ja nopeaa puuhaa. Vedet kippoon ja kastellut langat perään. Eipä aikaakaan kun lanka oli imaissut värit itseensä ja vesi oli taas kirkasta. Sitten vaan langat mikroon kuivumaan. Ja tadaa!




Väreinä oli kaksi pussia vihreää lemon-limeä ja yksi keltaista lemonia. Tarkoitus oli siis, että keltaista on kolmasosa ja vihreää sitten loput. No jaa, ei ihan onnistunut. Ja väri imeytyi niin nopeasti, että keskiosa jäi vähän valkoiseksi kuitenkin. Aika kirkasta on ja äklön makeen oloista. Saapas nähdä mitä tuosta tulee. Neiti oli kyllä sitä mieltä että kyllä hän ottaa tuosta langasta tehdyt sukat ihan mielellään.

Käykääpäs kurkkaamassa Auran tuotoksia. Seuraavalla kerralla kannattaa ehkä valita joku muu kuin puhtaan valkoinen pohjaväri. Tuli paljon hienomman värisiä lankoja.

Tosin... kotiin otin vielä pari pussia sekä lilaa grapea että toiset kaksi punaista black cherryä. Ehkä en malta niillä harmaata värjätä, vaan valkoista sittenkin...

Kiitokset vielä Marsulle opastuksesta ja uskon valamisesta (väittää, että tosta kirkuvasta hirvityksestä tulee ok sukkia!) sekä langan kuvaamisesta.

Kivaa oli. Tosin asiaan olisi kannattanut hieman perehtyä etukäteen. Vasta näin jälkituoksinassa luin mm. Ilun koolausoppaasta seuraavaa:" Voit hyvinkin sännätä koolaamaan aivan suin päin. Ei se mitään haittaa, spontaanius on vain hauskaa. Mutta jos pysähtyisit hetkeksi miettimään, saattaisit kiertää muutaman harhavärjäyksen."

Seuraava yritystä miettiessä.



31.8.2009

Inhottavia ovat ihmiset

jotka soittavat: "Hei, olen juuri menossa Tapion kauppaan. Tarvitsetko sieltä mitään?"
Tavitsenko? Lankakaupasta? En tietenkään. Lankaa on varastossa vaikka millä mitalla. Miksi ihmeessä tavitsisin mitään lisää! No, mutta jos kuitenkin.... muutama kerä fabelia, sitä guacamolea, nro 151. Siitä olen suunnitellut tekeväni Neiti Vihreälle jakun. Lapsiraukalla kun ei ole vihreää villapaitaa! Pienin koko ohjeessa on 96/104 cm, joten vähän pitää suurentaa, mutta eiköhän se onnistu.

Lisäksi olin tietenkin juuri käynyt myös Lankamaailma Nordiassa. Kun ihan oikeesti tarvitsin muutaman kerän Jannea yhteen projektiin, josta myöhemmin lisää. Ja samalla tarttui sitten mukaan myös muutama kerä Blend Bamboota, joka oli tarjouksessa... Onneksi niille kerille keksin myös käyttötarkoituksen.

Loppuviikon saldona on siis +650 g lankaa, joista yksikään gramma ei ole tarkoitettu tähän:


Päätin siis kaikesta huolimatta osallistua tänäkin vuonna tempaukseen. Viime vuonna saldo oli seitsemän paria sukkia, mutta on pienoinen ihme, jos tänä vuonna yllän samaan. Niin paljon noita muita projekteja pyörii mielessä. Jos kuitenkin edes muutamalla parilla saisi Perunalaaria kartutettua, niin hyvä olisi. Oikeaa tarvettakin olisi. Ryhmätsemppiä!

Edit: Ai niin, tietenkin unohdin vielä ne langat, jotka torstaina kävin Lidlistä hakemassa. Sitä puna/oranssisävyistä. Mutta vaan yhden paketin! Ja hei, ne on sentään sukkalankaa!

25.8.2009

Kun ei ole muutakaan

niin raportoin tähän väliin Revontulihuivin, jonka tein keväällä siskolle synttärilahjaksi - sisko on jo NIIN vanha, että kaipaa lämmikettä luittensa ympärille :-) Unohdin ottaa kuvan ja olen hoputellut siskoa kuvaamaan huivin, mutta eipäs ole ehtinyt (vai vanhuuden muistamattomuuttako sekin on?) hänkään.

Kenellekään blogimaailmaa seuraavalle Revontuli ei liene enää uusi ja ihmeellinen asia, joten eipä tuo kuvan puute niin suuri asia ole. Värin saatte kuvitella: kolmea eri vihreän sävyä, juuri saajalle sopivaa. Tai kurkatkaapa vaikka räveltämöstä, Evillan Havumetsä A-87.

Langankulutus oli tasan tarkkaan koko vyyhti, 200g. En halunnut jättää yhtään ylimääräistä nöttöstä pyörimään, joten tein huivista niin ison kun pystyin. Ja sitten kävi tietysti niin, että viimeinen reikäkerros piti tehdä kuusi kerrosta ennen aikojaan eli edelliseen "ei lisäystä" kerrokseen. Onneksi sitä ei huomaa, jos vaan huivia katselee, eikä rupea mittanauhalla mittailemaan!

Niin, ja lankaa ei todellakaan jäänyt kuin korkeintaan pari metriä!

20.8.2009

Ruma

... ei tästä oikein muuta voi sanoa. Pitkään aikaan en ole tehnyt mitään, minkä lopputulos olisi ollut näin ruma!
Se takia se onkin ollut jonkin aikaa laatkon pohjalla häpeämässä ja odottamassa viimeistelyä.



Malli: oma
Lanka: Novita Kolibri (051)
Puikot: 3,75
Langanmenekki: 78 g


Lankakerä kädessä visioin valmista mekkoa mielessäni, mutta ei se ollut mitään tänne päinkään. Helmasta piti tulla nätisti raidoittuva ja laskeutuva. Lanka olikin liian paksua - mekko on jäykän ja seisovan näköinen, kuten myös keeppi. Raidatkin on liian leveitä, eikä värit vaihdu tarpeeksi nopeasti. Vyötärölle tuli liikaa silmukoita ja väljyyttä on liikaa.
Eikä sukkia tullut ollenkaan, kun ei kolmannellakaan yrittämisellä tullut kunnollista. Yritin tehdä poikittain neulottujen saapikkaiden ohjeella, mutta aina jäi teräosa liian pieneksi. (Enää en muista mistä lehdestä ohje oli, joku vanha Suuri Käsityölehti.)

Kolibri oli hautunut laatikossa jo pitemmän aikaa. Onneksi sitä ei koskaan tullut kahta kerää enempää ostettua! Vaikka halvalla sai... Ei ole valmiina ollenkaan sellaista kuin kerällä näyttää. Ajatus (kai) oli, että jollekin "Kaikki langat kutittaa" -tyypille olisi pipo tullut. Ei ole kukaan halunnut pipoa juuri tästä langasta, joten kuvittelin sen olevan paikallaan nuken vaatteeksi. Eipä siitä ollut siihenkään...

Taidanpa kaikesta hulimatta siltikin antaa nämä lahjaksi toiselle naapurin tytölle (ne edelliset meni toiselle). Meillä on nimittäin näitä nuoria äitejä useampikin naapurustossaj a kaikilla vielä synttärit samaan syssyyn! Kun olen kerran vaatteita nukeille luvannut, niin olkoot sitten. Nyt ei nappaa enempää pientä väkerrystä tehdä.

13.8.2009

Nukenvaatteita

Tässä jokin aika sitten hehkuttelin nukenvaatteiden teon nopeutta. Mutta alkaahan se tahti hiipua, kun urakoimaan alkaa. Kun on vielä lahjavaatteista kyse, ei sovi turhia viivytellä.

Alku sujui lupsakasti (takki). Pikku hiljaa hyytyi (housut). Sitten jo ketutti - pipo oli kuitenkin liian pieni, vastavasti sukista tuli liian isot. Pipon tein uusikisi, sukkia en. Vielä piti lapasetkin vääntää.



Malli: vanhoista nukenvaatteista mittoja
Lanka: Nalle tumma harmaa (044) ja Nalle Colori
(832)
Puikot: 3,0
Langanmenekki: 117 g


Lankojen päättelyssä meinas mennä hermot: niitä oli miljoona ja sata. Napit olisivat voinet olla paremmatkin, mutta ei löytynyt. Luulin, että keltaisia nappeja olisi ollut, taisin muistaa väärin tai sitten ovat todella hyvässä tallessa!

Nyt löytyi ensimmäinen yhdistelmä, jossa tuo hirvityslanka ei ole ihan kamala! Harmi, että hirvityslankaa riittää, mutta harmaa käy vähiin...

Saaja ilahtui vaatteista. Tosin nukke on vähän BB:tä pienempi, eli reiluja ovat. (Pienempi pipo olisi riittänyt, sukat on syytä pitää punttien sisällä, etteivät putoa)

Vielä lisääkin nukenvaatteita on tulossa. Eivät ehtineet tähän postaukseen mukaan, sillä vähän ovat vielä kesken ja kiinnityssysteemiä pitää miettiä.

8.8.2009

Jumbon tapaamiset

Merin lopetettua Jumbon tapaamisen ilmoittelut, päätimme Anittan kanssa, että tästä lähtien kokoonnumme

Jumbon Fazerilla
joka kuukauden 10. päivä alkaen klo 18.
(ja loppuen vimeistään klo 21, kun paikka suljetaan....)

Näin viikonpäivä vaihtelee ja kaikki halukkaat pääsevät edes joskus mukaan.
Voidaanhan päivää vielä rukata, jos tarvetta ilmenee.

Mutta seuraava tapaaminen siis heti maanantaina 10.8.
Kaikki innostuneet mukaan!

27.7.2009

Lomaterkkuja!

Mikä kumma se on, että meikäläiselle ei vaan kesä ole neulomisaikaa? Siis periaatteessahan aikaa on suorastaan keskimääräistä enemmän, mutta kutomuksiin tulee tartuttua todella nihkeästi. Ulkona ei viitsi, kun on liian kuumaa (vaikka olisi puuvillalankaa) ja kädet hikoaa kumminkin. Ja vaikka illallakin telkkarin ääreen nauliintuisikin ei hommat etene.

Viime kesänähän painiskelin Miehen sukkien kanssa. Tänä vuonna on jatkui sama teema: lankana samainen Flotte Socke Strech. Mallina jo kertaalleen kokeiltu Baby Bootikin. Tällä kertaa koko vain on julmasti vauvan sukkaa isompi. Nämä ovat Vanhemmalle Neidille, joka ilmoitti haluavansa polvisukat, kun edelliset on jo liian pienet ja liian paksut ja muutenkin tyhmät!




Malli: Nancy Bush, Baby Bootikin
Lanka: Flotte Socke Stretch Ringel (3024)
Puikot: 2,5
Koko: 31-32
Langanmenekki: 87 g

Yllättävän pientä modaamista vaati, vaikka koko kirjassa onkin "infant". Pystyin tekemään yläosan samalla 60 s:lla mikä on ohjeessakin. Tosin puikot onkin reilusti 1,75:ttä isommat.... Varmuudeksi yläosassa on kolme kertaa koko varren ympäri oleva simpukkakuvio - voi näin alkuun olla vähän rypyssä ja vielä riittää kasvunvaraakin! Etuosan tein kolmen mallikerran levyisenä ja muutin takaresoria hieman.

Kantapää on malliltaan ranskalainen ja kiilakavennukset tulivat tavallista enemmän "pohjan puolelle", jotta kuvio jatkuisi nätisti jalkapöydälle. Siitä taas aiheutui ongelmmia kärkikavennusten kanssa. Yläosassa oli enemmän silmukoita kuin pohjaosassa.... kuvionkin piti jatkua loppuun asti kauniina.... Pari ylimääräistä kavennusta, niin toimihan se!

Taas täytyy antaa tunnustusta neulesuunnittelijoille. Jos vähänkään monimutkaisempaa kuviota/mallineuletta tekee ja sitten virittää ne viimeisen päälle kauniiksi ja jatkuviksi, niin on siinä hommaa. Puhumattakaan siitä, että sarjottaa tekeleensä vielä eri kokoihinkin! Ihaillen siirryn takaisin Tikrun Kukkasukkien pariin!

18.6.2009

Bikinit

"Äiti, Lotta ei voi lähteä reissuun, kun sillä ei oo uimapukua!"

Kauheaa, eikö totta! Meidän nuoremman neidin nukke ei siis voi lähteä lomareissulle meidän kanssa, kun sillä ei ole uimapukua. Nukkehan on pehmeävartaloinen, mutta mitäs siitä. Kerran isosiskon Baby Bornillakin on uimapuku.

Äiti töihin siis. Onneksi kaupasta sattui sopivasti silmiin Andrea Kreativ -nukenvaatelehti. Sieltä sitten löytyi kokoelma kesävaatteita. Olisihan nuo varmaan omasta päästäkin kehitellyt tai sitten netistä etsimällä. Tällä kertaa valitsin kuitenkin helpoimman tien ostamalla lehden. Vaikka ei se ehkä sittenkään kaikkein helpoin mahdollinen ratkaisu ollut - lehti on saksankielinen enkä juurikaan ole saksaksi neulonut. Muutoinkin koulusaksa on hieman ruosteessa.... netin apuun jouduin siis lyhenteiden kanssa turvautumaan, jotta ymmärtäisin kaikki systeemit. Onneksi bookmarkeista löytyvät sekä Ullan että Garnstudion sanastot!

Neiti sai itse valita värin jämälankaosastolta, joten arvata saattaa:



Malli: Andrea Kreativ -lehti, nro 0544
Lanka: Viola (vihreä 16) sekä Erika luonnonvalk.
Puikot: 2,75
Langanmenekki: 67 g

Setissä siis bikinit ylä- ja alaosineen, kietaisuhame ja lippis.

Hatusta piti tulla lierihattu, mutta viime hetkillä Neiti muutti mieltään ja tahtoikin lippiksen. Mitäs siitä, tiesipä pienempää virkkausurakkaa äidille! Nyt on vielä toiveissa tuo riippukeinu. Mutta kun se on virkattu.... ja tuo vaalea lanka on loppumetreillä. Ehkä jotain keksitään, mutta en luvannut vielä. Luultavasti koitan tehdä sen Neidille synttärilahjaksi elokuuksi.

Tämä projekti olisi hyvin sopinut KYH-tempaukseenkin. Onneksi ei moiseen hullutukseen tullut mukaan lähdettyä! Tosin melkein jo lupasin naapurinkin tytöille synttärilahjaksi tehdä nukenvaatteita, joten olisin saattanut jopa pärjätä kaikkien parinkymmenen projektin kanssa... Harmi, kun en tajunnut jo kuukausi sitten, että nukenvaatteet olisivat oiva KYH-kohde.

Nyt voimmekin sitten lähteä reissuun kaikkine kamppeinemme, joten päivityksiä ei hetkeen ole tiedossa. Saapa nähdä saanko mitään valmista edes aikaiseksi. Parit sukantekeleet on puikoilla, puisethan saa ottaa lentokoneesenkin mukaan, eikös niin?

Hyvät lomat ja juhannukset kaikille!


15.6.2009

Meloni

Tämän mekon tarina alkoi, kuinkas muuten, Ogelin tapaamisesta kuukausi sitten. Törmäsin alelaarissa juuri sopivaan lankaan Neiti Vihreälle. Mielessä olikin pyörinyt, että Neidille voisi joskus tehdä muutakin omaa kuin vain villasukkia. Melkein kaikki (neuleetkin) on perity isommalta. Kuusi kerää lankaa varmaankin riittäisi jonkinlaiseen tunikaviritykseen.

Mielessä pyöri kaikenlaisia mahdollisuuksia. Liian monia. Ehdottomasti ylhäältä alas. Jos vaikka lankaa olisi naftisti, saisin käytettyä kaikki. Olin jo kallistua tuttuun ja turvalliseen Helmiksen tunikaan. Mutta sitten keksinkin, että haluan hihattoman mallin. Aivot eivät taipuneet raglaniin hihattomana.

Löysin Sateenkaaren. Melkein sopiva. Helmaan vaan pitäisi löytää joku kiva pitsineule, pelkkä vihreä ei suorana ollut sitä mieleen.

Ja sitten silmiin osui Vesimelonimekko! Sen vihreä väri oli juuri sopiva ostamaani lankaan. Yläosan Tennesseet on jämiä isomman neidin raitapaidasta - lankojen tiheydetkin sopivat melkein yhteen. Punainen loppui juuri strategisesti hieman ennen aikojaan. Valkoinen sopi siihen täydellisesti, melkein tuli alkuperäistä parempi, vaikka itse sanonkin.




Malli: Watermelon Dress
Lanka: Tennessee (pun. 537, valk. 011 ja ruskea 638) sekä Avanti Cotton, vihreä nro 14

Puikot: 3,5
Koko: 4 v
Langanmenekki: 252 g


Kokoa piti vähän kasvattaa, kun ohjeissa suurin oli 22". Ärsyttäviä nuo jenkit, kun ilmoittavat lastenkin koot rinnanympäryksinä. Taas piti mittanauhaa kaivaa esille ja laskeskella mitä kokoa oikeasti tekisi. Mutta jälleen oli apua Ann Buddin kirjasta The Knitter's Handy Book Of Sweater Patterns, jota olen ennenkin tainnut hehkuttaa. Siitä totesin, että lisäykset oli ohjeessa tehty aika lailla samaa tahtia kuin kirjassa ja sitten vaan lisäsin silmukoita samaan malliin edelleen kunnes koko oli sopiva.

Ai niin, olishan siinä sitten tietenkin sekin pikkujuttu, että ohjeeseen oli kirjoitettu nappilista taakse. Minähän posotin ympyrää koko matkan. Mitä nyt muutaman lyhennetyn kerroksen tein taakse.

Helmaan tein aluksi 10 o, 2 n resorin ja lisäsin silmukoita 5 cm välein aina nurjien silmukoiden keskelle. Pituutta taisi tulla helmalle noin 40 cm. Pikkusen turhankin pitkä - taas on kasvunvaraa. Parempi ollakin, nyt jo näyttää siltä, että suosikkimekko on valmistunut! (Eikä se oikeasti ole noin tiukka, Neiti vetää käsillään helmaa taakse.)

Vaikein kohta olivat siemenet. Siihen tyssäsi yli viikoksi, kun en osannut päättää miten ne asettelisin. Onneksi oli oikea vesimeloni tarjouksessa ja siitä keksittiin katsoa miten siemenet oikeasti asettuvat. Kaksi melkein tasaista riviähän niitä oli. Minulle tuottaa aina suurta vaikeutta laittaa jotain satunnaiseen järjestykseen - aina laskeskelen silmukoita ja kerroksia. Niinpa turvaudun Miehen apuun. Lykkäsin mekon ja silmukkamerkkejä syliin ja sanoin, että mätkipä siihen. Ja hyvä tuli!

Ainoa huono puoli on, että vaikka pääsinkin eroon punaisesta Tennesseestä ja ruskeasta oleva nöttönen sen kuin pienentyi, jäi varastoon nyt reilut kaksi kerää vihreää. Avanti Cottonia. JOS olisi ollut koko mekko vihreää, määrä olisi ollut varmaan sopiva... Pitäisiköhän tehdä nukelle samanlainen? Ai niin, se punainen loppui....

Harmitti vähän, etten ehtinyt KIPpailemaan. Olisi ollut kiva nähdä Marsun koolailut ja mitä lie muutakin tapahtumaa. Mökkeily kuitenkin voitti meidän perheen äänestyksen 4-1. Olisinhan voinut kotiin jäädä ja lähteä julkisesti kutomaan, mutta lähdin kuitenkin mökille muun perheen mukana. Ja ihan mukavaa siellä oli ja kiva ilmakin, joten harmitus jäi pieneksi.

12.6.2009

The Kakku

Tässä Virallinen Versio syntymäpäiväkakkusta!





Pientä viilausta tehtiin koeversioon verrattuna. Päälliseen tuli kahta väriä, Hello Kitty on erikseen tehty valkoisella vaaleanpunaisen päälle. Erottuu paremmin ja tuli vähän kolmiulotteisuutta mukaan.

Täytteenä on tuoreita mansikoita ja vispikermaa sekä kinuskikastiketta. Ei löytynyt sitä vispattavaa kinuskikastiketta. Onko sen valmistus lopetettu? Mansikkakastiketta kyllä oli... Reunoilla on Creme Vanillaa. Se on meidän vakkari, kun sen pystyy vatkaamaan tarpeeksi kovaksi, eikä tarvitse pelätä kermaksi menemistä.

Tuskaista leikattavaa on, mutta terävällä veitsellä onnistuu kyllä.

Kakku teki kauppansa, kuten muukin tarjoilu. Vieraat istuivat herkkujen ääressä pienen iäisyyden ja ajattelin jo, että muu ohjelma taisi olla turhaa. Lopulta alkoi näyttää siltä, että kaikki olivat syöneet itsensä palloiksi, mutta pois eivät osanneet lähteä. Silloin sanoin, että ei tarvitse syödä enempää, jos ei jaksa. Sen jälkeen vieraat aika vikkelästi poistuivat pöydästä. Taisivat olla niin hyvin kasvatettuja, että meinasivat että pöytä pitää syödä tyhjäksi ennen kuin voi lähteä!

Vieraat olivat tyytyväisiä ja hyvin käyttäytyviä. Mitään riehumista ei missään vaiheessa ollut ja omaa vuoroa osattiin odottaa kuin tulevien koululaisten kuuluukin - pääosin vieraat olivat eskarikavereita, joku vasta eskariin menevä ja yksi jo ekaluokan käynyt.

Vaikka juhlat sujuivat keskiviikkona mukavasti, olin eilen ihan puhki. En jaksanut tehdä oikein mitään, edes kunnolla kutimukseen tarttua. Tänään olisi tarkoitus vihdoinkin saada nuoremman neidin kesämekko valmiiksi.

7.6.2009

Päivän herkkupala(t)

Kas tässä, olkaa hyvät!




Hello Kitty -linja jatkuu. Nyt on vuorossa oikein Hello Kitty -synttärit. Vanhemman neidin lasten kutsut on ensiviikolla. Kakkuun kin piti saada Hello Kittyn kuva. Marsipaani ei ole suosikkien listalla, jotain muut piti keksiä. Muistimme jostain kuullun että vaahtokarkeistakin voisi kuorrutteen tehdä. Ei kun googlaamaan - leivontablogit kun eivät ole lukulistan kärkipäässä. (Ja täytyy ilmeisesti pysyäkin moisista poissa, niin ihmeellisiä ihanuuksia niistä oli!) Apua löytyi monestakin paikasta, ja myös kuvien kanssa.

Hommaan ei uskaltanut lähteä ihan kylmiltään. Olisihan se kamalaa jos täytekakusta tulisikin pannukakku! Piti leipoa oikein koekakku tai oikeastaan tehdä koepäällinen. Hukkaanhan se menisi, jos ei tehtäisi myös pientä torttupohjaa johon täytteeksi vanilijakastiketta ja marjoja. Samalla tuli kokeiltua myös koristegeelien käyttöä.

Tähän vielä huomautus, että varsinaisesti meikäläinen ei leipurina toiminut, vaan Mies, joka meillä useimmiten nämä vaativammat leipomishommat tekee!


Minä toteutan itseäni muilla kädentaitojen saroilla.

Kuten tämän villatakin kanssa, joka loppujen lopuksi valmistui oikein sutjakkaa tahtia jo oli mukava tehdä.

Langan sain keväättalvella anopilta lahjaksi. Itsekin suunnittelin Lidlissä piipahtamista ja lankojen tutkailua, mutta en silloin ehtinyt. Anoppipa ehti. Langan väri ei ole ihan ominta minua, päätin tehdä niistä kuitenkin jotain itselleni, kun kerran lahjaksi sain.

Ensin ajattelin jotain huivintapaista, missä kuitenkin olisi hihat. Hihatin? Saisi olla vartalo-osa vähän pidempi... Tarkoitus oli saada jotain, minkä voisi kesäiltana ilman vähän viiletessä vetäistä päälle lämmittämään. Lopulta päädyin perinteiseen takki-malliin.

Ravelrylle kiitos tästäkin! Tykkäsin mallin ylösalaisuudesta - en ollut varma miten pitkälle lanka riittää. Kaarevista etureunoista - ajatuksessa oli vähän jäljellä alkuperäistä "pikkulämmittäjää". Pykäläreunus oli kivannäköinen. Ja tietenkin saumattomuus suurta plussaa!

Reunushan muodostautui tämän tekeleen haastekohdaksi, kuten mainittu. Tällä kertaa onnistuin ottamaan tilanteen todella haasteena, enkä ufoutumisen lähtökohtana. Ei tehnyt (kuin pari kertaa) mieli heittää tekele kaapinpohjalle häpeämään, mutta sitäkään ie kovin tosissaan. Ennemmin asenteella: On se nyt per.... kun ei suju.

Yläosan pitsikuvio oli tosi kivaa, meinasin tehdä sitä kokonaan. Mutta tulisiko sitten liian tylsää? En lähtenyt kokeilemaan, vaan vaihdoin kuvion. Ehkä parempi niin.





Malli: Elann: Top down V-neck gardigan with cutaway fronts
Lanka: Lidlin Colorado, väri 003
Puikot: 3,5
Langanmenekki: 528 g

Mukava takki ja varmasti täyttää tehtävänsä lämmikkeenä. Varmasti tulen käyttämäänkin. Ainakin tämän kesän.



4.6.2009

Langoilla jälleen!

Heippatirallaa!

Uusi yhteys, uusi modeemi ja homma toimii! Jee! Vihdoinkin pystyn lukemaan kaikkia seuraamiani blogeja, kirjoituksia onkin kertynyt aikamoiset "pinot" tämän tauon aikana. Mutta mitäpä sitä sadepäivänä muutakaan.... niin, voishan sitä vaikka kutoakin...

Testasin myös kuvan siirtoa, joka on tähän asti ollut äärettömän hidasta, monesti epäonnistunut täysin. Nyt sekin sujui suitsait sukkelaan!
Tässä todistusaineistoa:

Neuletakin alareuna näytti tältä:




Oletettavasti myös etureunojen olisi pitänyt näyttää samalta, mutta ne näyttivätkin tältä:



Hieman liikaa silmukoita, vai mitä? Nyt on reunus purettu ja uudestaankin tehty ja lopputulos on paljon parempi. Laskeskelin että ainakin kymmenkunta "kolmiota" on vähentynyt ja vieläkin muutaman olisi voinut pois ottaa.

Takki on nyt kostutettuna pyyhkeiden sisällä prässääntymässä, joten parin päivän päästä näette ehkä koko komeuden. Kiinnityssysteemi pitäisi vielä kehittää.

27.5.2009

Ongelmia vaikka muille jakaa

Yritänpäs taas välillä bloggaillakin. Yhtä tuskaa tämä kyllä on, kun nettiyhteys pätkii vähintään parin minuutin välein. Netissä ei paljon viitsi roikkua, kun vähintään joka kolmas sivunavaus aiheuttaa ilmoituksen, että palvelimeen ei saada yhteyttä. Sitten taas odotellaan koska modeemi suostuisi toimimaan.... ja meillähän on kiinteä nettiyhteys. Ei kovin kiinteesti yhteys silti pysy. Asiaan on (ehkä) luvassa parannusta parin viikon päästä kun saadaan uusi adsl-modeemi.

Selityksistä asiaan:
Olen jo jonkun aikaa väsäillyt itselleni kesäistä neuletakkia. Sellaista, jonka voisi heittää niskaan kun illalla vähän viilenee. Mallikin löyty Elannista. Tykkäsin mallissa monesta asiasta: tehdään ylhäältä alas, kiva etureunan kaarevuus ja vielä reunus.

Reunus se vasta osottautuikin hakalaksi. Tein melkein ohjeen mukaan. Ei olisi kannattanut. Silmukoita tuli ihan liikaa, vaikka poimin vähemmän kuin piti. Näyttikin vähän turhan tiheältä, mutta ajattelin, että tasoittuu parin kerroksen aikana joita piti tehdä ennen pykäreunusta.

Ensin totesin että ylimääräiset kerrokset oli ihan tyhmän näköisiä ja purin ne. Sitten aloitin pykäläreunusta, mutta sekin oli tyhmän näköinen. Yritin toisella tavalla. Edellen tyhmä. Kaivoin mallineulekirjoja ja kokeilin vielä ainakin kolmea erilaista reunusta ennen kuin olin tyytyväinen.

Tein koko reunuksen. Silmukoita oli tsiljoona ja aikaa meni monta iltaa. Kun vihdoin sain reunuksen valmiiksi, pettymys oli aikamoinen. Silmukkamäärä ei tasoittunut reunuksen myötä, vaan päin vastoin, koko reunus rypyttäytyi järkyttävästi. Ei auta kun purkaa ja suosiolla poimia paaaaljon vähemmän silmukoita kun viimeksi.

Mitä tästä opimme: älä luota kaikkiin ohjeisiin, varsinkaan jos neulojan vaisto varoittaa homman menevän pieleen!

Valitettavasti kuva epäonnisesta reunuksesta ei suostu lautautumaan - yhteys katkeaa niin usein, ettei kuva ehdi siirtyä. Toivottavasti edes blogin saan esiin. Pätkii todella pahasti. Tätäkin olen yrittänyt lähettää jo kolme tuntia....

15.5.2009

Lahjus

Edellisviikolla sai isompi neiti nimpparilahjaksi puuvillaneuleen, jonka vihdoinkin väkersin pakosta valmiiksi. Taisin sitä aloittaa jo vuosi sitten, viime keväänä, tarkoitus oli saada syksyksi valmista. Into hiipui, kun huomasin, että leveyttä puserolla piisaa vähän turhan reilusti.

Nyt sitten päätin tehdä paidan loppuun, tuli mitä tuli. Tarkempi selvittely paljasti, että koko on lähellä 134 cm:tä - ei kun tekemään isompaa kokoa. Lisää pituutta ja heti. Lopputulos on ihan kohtuullinen. Mitä nyt hihat on ylipitkät (kuvassakin resorit käännettynä).



Malli: Novita kevät 2007
Lanka: Tennessee: fuksia 537, ruskea 638, valkoinen 011 ja lila nro ?
Puikot: 3,0
Koko: 134 cm
Langanmenekki: 410g


Väreistä fuksia on vanhempaa perua, jostain alesta ostettu ja oikeasti kirkkaampaa kuin kuvassa. Valkoista oli varastossa ja ruskean bongasin myös poistolaarista. Ohjeenmukaista sinistä ei omista varastoista löytynyt ja menekki oli niin pientä, etten viitsinyt koko kerää sitä varten ostaa, vaan korvasin sen vaalealla lilalla. (Kuvasta erottuu juuri ja juuri valkoisesta.) Lilaa olisi laatikoissa vielä enemmänkin, aikoinaan siitä piti tulla kesätoppi, mutta päätyi lopulta purkuun ja odottelemaan parempia ohjeita.

Tällä kertaa tehty lähes kokonaan ohjeen mukaan. Mitä nyt kaulusta vähän sovelsin... Kaksinkertaisena tosin, ohjeen mukaan. Käännöskohtaan tein nurjan kerroksen ja tikuttelin kokonaan samoilla puikoilla (käskettiin vaihtaa puolessa välissä pienempiin) ja vetoketjukaitaleen tein ennen kaulusta. Jotenkin tuntui hassulta tehdä ensin kaulus, sitten poimia nuo kaitaleen silmukat koko matkalta ja vielä luoda lisää silmukoita käännösvaraksi. Kauhistelin myös sitä hankaluutta, joka aiheutuisi kapean sisäkaitaleen ja vetoketjun yhdistämisompeusta! Nyt sain vetuketjun kätevästi kaksinkertaisen kauluksen väliin, eikä loppuosaan tarvita sisävaraa.
Niin ja resorit on tehty oikeat silmukat kiertämällä.

Neiti tykkää. Tänäänkin päällä. Ja kasvunvaraa riittää vielä pariksinkin vuodeksi!

12.5.2009

Tuunailua

Halusin vähän uutta ilmettä blogiin, mutta koodaus ei ole minun juttuni. Siispä surffailin etsien valmiita pohjamalleja ja löysin Elegian ja iTkUpiLLin mahtavan valikoiman Keisarin Uusista Vaatteista!

Tämä keväinen sivivuokko-aihe kolahti eniten - tällä kertaa!

Mitä sitten tekisi, ettei tarvitsisi pestä ikkunoita?

11.5.2009

Ruusuja minulle

Varmistaakseni äitienpäiväruusut, tein ne itse!



Malli: Flowers for Mam
Lanka: sekalaisia jämäpuuvilloja
Puikot: 3,0
Langanmenekki: 51g


Ravelryä selaillessa (yllätys: etsin Jotain Ihan Muuta) törmäsin näihin ihanuuksiin. Ohjetta luin ja pähkäilin, enkä meinannut ollenkaan tajuta miten kukat tehdään. Eipä auttanut kuin tarttua puikkoihin ja ruveta tekemään ja samalla ohjekin aukeni. Ensimmäinen koeversio ei päätynyt kimppuun vaan tyttöjen leikkeihin.

Ehkäpä ensi vuonna oma äitinikin saa kimpun kukkia!
Myöhästyneet äitienpäiväonnittelut ruusujen kera kaikille äideille!

29.4.2009

Homma lapasessa

eikä mopokaan (vielä) ole karannut hanskasta näitten kevätinspiraatioiden kanssa. Kaikesta huolimatta jätän fufoilun väliin. Oikeastaan ei edes kovin montaa ufoa ole nurkissa pyörimässä, nyt kun nämä seuraavaksi esiteltävätkin on tehty. Mitä nyt muutama ihan ikuisuusprojekti on, mutta ei lasketa niitä nyt tähän....
Sylviäkään en vielä ufoksi laske, vaikka onkin ollut prässäytymässä jo pari viikkoa :-) Se kyllä valmistuu, viimeistään syksyksi. Nyt alkaa olla jo liian lämpimät ilmat sen käyttöön ja vuoria pitää vielä miettiä.

Mutta siis valmistakin on saatu:

Sukat, pitkät, fabelista, ranskalainen kantapää. Aloitettu varresta, mutta käytetty kerä paria metriä vaille loppuun. Siinäpä se. Onneksi kerät alkoivat samasta kohtaa, kohdistuivat raidat melkein itsestään. Kolmaskin kerä oli, mutta se jäi korkkaamatta.
Tykkään väristä valmiissakin sukassa. Onneksi ne onkin mulle!






Malli: Perussukka, ranskalainen kantapää
Lanka: Fabel, väri 911
Puikot: 2,5
Koko: 36
Langanmenekki: vajaa 100 g



Sitten nämä lapaset, jotka todella uhkasivat ufoutua ja läheltä piti, ettei niitä enää tänä keväänä olisi tarvittukaan. Mutta ehdinpäs vaan virittämään peukalot valmiiksi. Ei sillä, että parin pienen peukalon tekem
inen ajallisesti pitkä projekti olisi. Kun vaan pääsee alkuun.
Kuvan värit miten sattuu, parempiakaan en monesta yrityksestä huolimatta saanut.




Malli: kuvio 81 Haaviston kirjasta Sata kansanomaista kuviokudinmallia
Lanka: Fabel (väri 674) ja Maija (vihreä, väri 211)
Puikot: 2,25
Koko: 4 v
Langanmenekki: 32 g


Aikamoinen homma oli, noinkin pieniksi lapasiksi. Kuviosta otin vain apilat ja kärkeä jouduin hieman muokkaamaan, että mahtui kokonaan mukaan. Ja peukkuunkin tein apilan, vaikkei se kuvasta oikein näykään. Pelkäsin jo, että ovat 40 silmukasta huolimatta liian pienet, mutta prässääminen auttoi. Pieni käyttäjä on tyytyväinen ja näistä tuli heti suosikkilapaset.

Molemmat pari ovat valmistuneet jo edellisellä viikolla, on vaan bloggaaminen jäänyt. Meidän internet-yhteydessä on jotain häikkää, välillä pätkii pahastikin. Mies lupasi tutkia asiaa. Rouvan vierotusoireet blogimaailmasta ei haittaa ollenkaan, mutta Mieheltä meinas mennä hermo, kun olis pitäny tehdä työhommia. Ehkä tää asia nyt sit etenee...

17.4.2009

Lupaukset pidetty!

Muistattekos, kun joskus aikoja sitten tein Hello Kitty pipoja lahjaksi ja omat tytöt kinusivat samanlaisia. Silloinhan lupasin, että teen sitten kevääksi Kitty-pipot. Pikkuhiljaa alkoi olla aika täyttää lupaus.

Ensimmäinen Neiti Vihreälle oli helppo tapaus: varastosta aiemmin juuri tähän projektiin (tarjouksesta) ostetut Spektri-kerät puikoille. Valmista olisi tullut hujauksessa, jollen olisi purkanut työtä paria kertaa. Ensin liikaa silmukoita, sitten liian vähän. Ja pitihän se vielä kirjoakin. Plääh.

Toinen osottautui yllättäen vieläkin helpommaksi - vaikkakin ensin neiti ilmoitti haluavansa pipon samasta langasta kuin pikkusiskonsa. Ok, mutta lankaa oli jäljellä enää vajaa kerä ja piposta pitäisi tulla isompi... (Eihän Isompi Neiti koskaan halua vihreää tai ainakaan samanlaista kuin siskolla!) Onneksi kelpuutti keltaisen kaveriksi. Huh. Tällä kertaa kokokin osui kerta heitolla oikeaan. Ja kaiken huippuna: "Äiti, mä en haluis tähän sitä kissaa..." Voi, kirjontakin jäi väliin... ei kai sitä väkisin voi....




Malli: vinkkejä otettu Annelta
Lanka: Novita Spektri Plus (vihreä 843) ja Mini (keltainen 258)
Puikot: 4,0
Koot: (melkein) 4- ja 7-vuotiaat
Langanmenekki: 60 g ja 65 g


Anne oli tosi näpsäkästi tehnyt nuo korvalliset. Saa mukavasti korvat vähän peittoon ilman nauhojakin. Tähän asti olen tehnyt erilliset korvaläpät, ne vaan tuppaavat menemään kippuralle ilman nauhoja. Enkö mä vaan osaa?
Silmukkamääriä sain pienentää reilusti: 100 s:n aloituksesta tuli hyvä 7-vuotiaalle ja pienemmässä oli aluksi 94 s. (Muistiin vaan vastaisen varalle.)

Alkaa taas kypysyttää nämä enemmän tai vähemmän ikuisuuden roikkuneet työt. Into olisi aloittaa uusia kevätneuleita, mutta vakaasti olen päättänyt saada edes noita pienempiä juttuja sekä tietysti dead-linen omaavan hys-hys jutun pois alta ennen uuden aloittamista. Joo, joo, olihan nää pipot uutta, ne ei todellakaan maanneet nurkissa ikuisuutta, mutta... ne nyt oli vaan.... pipoja....

13.4.2009

Pääsiäiskoreja

Kyllä se meillekin pääsiäinen tuli.
Viikolla keksin, että olisi kiva, jos lapsilla olisi suklaamunia varten oikein omat korit. Eikä aina niitä iänikuisia muovikippoja, joita meillä on harrastettu.
Rohkeana tyttönä tartuin virkkuukoukkuun - virkkaushan ei mitenkään ole se mun juttu muuta kun sen verran, että perusteet on hallussa. Mitään ruutuvirkkausta haastavampaa en ole kokeillut.

Jämäkerälaatikosta kaivoin esille puuvillalanganloppuja ja toisen omistamistani koukuista. Ohjeenkin sovelsin lähes omasta päästäni. Vähän vaan Ravelryä vilkuilin, mutten löytänyt mieleistä ohjetta.

Tässä pikaisesti napattu kuva ennen suklaamunien hyökkäystä.






Malli: oma
Lanka: Novita Mini (kelt. 258 ja vihreä 368), turkoosi ja sininen tuntemattomia, mutta selvästi samaa lajia
Koko: pohjan halk. n. 10 cm
Langanmenekki: yht. 148 g



Miniä oli kahta lajia, muistaakseni keltainen on sitä vanhempaa lajia, eli selkeästi paksumpaa versiota. Ei olisi voinut yhdistää. Tai siis näillä taidoilla ei... Lankojen vyötteissä on muuten eri langannumerot (keltainen 282 ja vihreä 285). Olisi Novita voinut keksiä "uudelle" Minille jonkun toisen nimen, kun kerran noinkin erilaisia langat ovat ja numerokin vaihtui. Johti varmaan yhden jos toisenkin käsityöihmisen harhaan. Jos varastossa oli vanhaa Miniä ja osti sitten lisää uutta täydennykseksi, pettyi pahasti.
Tämä ongelma tietenkin jo suurelta osin ohimennyttä, koska eihän Miniä enää ole lainkaan saanut vuosiin. Ärsyttää silti edelleen.

Takaisin koreihin. Sokerivedellä yritettiin kovettaa. Jos (lue: kun) haluaa ne pesukoneeseen heittää suklaan jäljiltä, niin ei ainakaan tule ongelmia. Lapset eivät onneksi hoksanneet ruveta koreja nuoleskelemaan, vaikka sokeriveden näkivätkin. Enemmän sokeria olisi voinut laittaa, kahvat eivät oikein kunnolla pysty pystyssä, kuten kuvastakin näkyy. Silti kuivuineinakin tuntuvat jotenkin tahmaisilta.

Virkkauskiintiö tuli täyteen ainakin jouluun asti. Palaan takaisin puikkojen maailmaan - niitä en purista niin, että kädet tulevat kipeäksi, eikä useimpia neuletöitä tarvitse koko ajan tuijottaa tehdessä.

5.4.2009

Sipulitipu

Mikä pääsiäiskoriste on sipuli? Voihan sillä, värjätä kananmunat. Sipuli tästä kumminkin tuli.


Onneksi koristelu vähän paransi tilannetta:



Malli: Garnstudion pääsiäiskanat ja -munat
Lanka: Nalle, koristeluun Kotiväkeä ja tuntematonta puuvillalankaa (tipu),
Lidlin sukkalanka, väri 301 (muna)
Puikot: tipu 2,75 ja muna 2,25
Langanmenekki: 13g ja 6 g


En osannut vielä päättää mihin koristeet laitan ja montako tarvitaan. Toistaiseksi ovat koekappaleita. Nopeasti valmistuvat, äkkiä tekee lisää. Tipu ainakin kaipaa kaveria ja yksinäiseltä tuo munakin näyttää.
Voi olla että tiput päätyvät vähintään pääsiäisen jälkeen tyttöjen leikkeihin. Nyt jo oli riita lähellä, kun oli vain yksi tipu. Senkin äiti sitten takavarikoi. Tylsimys.

3.4.2009

Peruspipo

Pitkästä aikaa...

Tämä pipo on ollut valmiina ja käytössäkin jo parisen viikkoa (!), bloggaaminen vaan on jäänyt. Uusi pipo oli tarpeen, kun ilmat lämpenivät niin, että fleecevuorinen talvipipo alkoi hiostaa liikaa. Nimenomaan uuden pipon tarvitsin, koska edelliset eivät kertakaikkaan pysy päässä. Pääni on ilmeisen omitusen muotoinen, koska kakki pipot tuntuvat nousevan aina jonnekin päälaelle, ainakin pois korvilta, oli malli mikä tahansa. Käsittämätöntä. Tällä kertaa valitsin malliksi lapsilla hyväksi todetun Novitan Jussi-pipon. Ja kyllähän se monia muita paremmin meikäläisenkin päässä tuntuu pysyvän.





Malli: Novitan Jussi-pipo
Lanka: Novita 7-veljestä Polkka (väri 884)
Koko: aikuinen
Puikot: 3,5
Langanmenekki: 48g


Kuva on taas mitä on.... Omasta päästä kun on hankala ottaa kuvia, eikä kukaan suostunut malliksikaan. Oikeasti pipo ei ole noin littana, ei mikään baskerimallinen vaan siis peruspipo. Värit, no... eiköhän kaikki ole jo Polkan oikeastikin nähneet...

Langaksi valitsin siis varastossa jonkin aikaa pyörineen Polkan. Ostin sen ihan itseäni varten ja suunnittelin siitä sukkia. Jotenkin vaan lanka ei halunnut sukiksi - eihän kukaan sitten näkisi miten ihanaa lankaa niihin on käytetty. Mielestäni lanka on todella ihanan väristä, ihan minun väriäni! Nyt kun pipo tuli tehtäväksi Polkka huuteli laatikosta olemassaoloaan. Lopusta varmaan väsään sormikkaat, kun huomasn etteivät nekään mahdottomat tehdä ole.

Olen täällä muutakin sentään tehnyt. Fabel-sukat ovat viittä vaille valmiit. Sylvikin edistyy kivasti. Kirjoneulelapasista puuttuu peukalot. (Pitäisiköhän oikeasti ottaa käyttöön Katiijan metodi tehdä peukalot ennen kärkiosaa...)

Ja nyt vihdoin kaivan langan pääsiäismunia ja -tipuja varten. Jotenkin nuo tiput ovat niin söpöjä, että pakko päästä koittamaan saako itse aikaan samanlaisia!