26.11.2008

Vähän näytettävää

Jotain esiteltävääkin on vihdoin tullut valmiiksi.

Ensin piti tehdä neiti Kaikki Kutittaa:lle kaulahuivi. Kauluri ei enää käy. Nappasin sitten kaupasta mielestäni tarpeeksi paksun, mukavan pehmeän, ei kutittavan langan, joka kaiken lisäksi sopii talvipuvun väriin. Kotona sitten vasta hoksasin, että hitsit vieköön, Eskimohan huopuu. Toivottavasti en erehdyksessä heitä koneeseen, niinkuin lasten villavaatteet yleensä. Onneksi huivi harvemmin tarvitsee pesua!

Malli on perinteinen, mutta jossain määrin modattu. Siis "vauvahuivi", jossa lenkki toisen pään läpiviemiselle. Lenkki on perinteistä poiketen vain toisessa päässä, saa juuri niin tiukalle kun haluaa. Neulepinta ei ole ainaoikeaa - se venyy aikaa myöden liiaksi, ainakin lasten käsittelyssä - vaan ihan 1 o, 1 n joustinta. Patenttineuletta koitin, mutta tuli jo liian paksu.

Tätä mallia olen ennenkin tehnyt. Korvaa hyvin kaulurin, ei ole liian pitkä, eikä tule inhottavaa solmua kaulaan. Voi pitää takin/puvun alla, eikä ahdista liikoja.





Malli: "melkein perinteinen" vauvahuivi
Lanka: Eskimo Print, väri 16
Puikot: 7,0
Langanmenekki: 69 g



Toinen valmistunut (vihdoinkin!) on joulutunika. Novitan syksyn ohjeista. Rose Mohair vaihtui vanhaan Kid Mohairiin. Langan karvaisuus kävi kurkkuun pahasti, mutta helpotti onneksi loppua kohden. Tottumiskysymys?

Lopputulos on omituinen tönkkö äitiysmekko. Päällä pöpöttää koko ajan - oliskohan Rose Mohari laskeutunut kauniimmin? Kaula-aukkokaan ei mene niin nätisti kuin kuvassa... Ehkä nyt tänä jouluna kuitenkin laitan päälleni - kyselkööt sukulaiset sitten perheenlisäyksestä...



Malli: Novita syksy 2008
Koko: S
Lanka: Kid Mohair, väri 542
Puikot: 5,0
Langanmenekki: 142 g


Vaaka näyttää tuon alle 150 g, mutta kyllä piti neljännestä kerästä aloittaa. Koskakohan opin punnitsemaan lankakerät ennen kutomista. Varsinkin tuntuu noista Novitan keristä jäävän vajaaksi... En usko, että päättelylangat / langanvaihtokohdat montaa grammaa veisivät.

Kuvan laadut on taas ei-niin-hyvää -laatua. Olis vaan pitänyt odottaa päivänvaloa ja lumihankea, mutta kun kiireellä illalla halusin kuvat. Tai jos saisi uuden kameran (tai jos sen vanhan saisi korjattua), niin voisi ottaa itsekin kuvia, eikä tarvitsisi odottaa Miestä - järjestelmäkameran asiantuntijaa. Vai pitäiskö opetella itse käyttämään tuota järkkäriä???

20.11.2008

Päivän piristys

Kiitokset Nna:lle! Ja kyllä, näemme tiistaina!




Tuli tarpeeseen tähän tylsään päivään pieni piristys! Oli nimittäin yksi työpaikka, johon olisin todella halunnut, mutta en sitten päässyt. Todella plääh olo.

Eteenpäin on vähän hankala laittaa - ehdokkaita olisi kyllä moniakin, mutta melkein kaikki ovat sen jo jotain muuta kautta saaneet, joten mainitaan vain:

Kio, jonka nypläilyjä (ja langanvärjäyksiä ja montaa muutakin juttua) olen ihaillut
ja miettinyt, että jonain päivänä vielä minäkin nypläyksen ihmeelliseen maailmaan uppoudun. Mutta se tapahtuu vasta sitten, kun lapset ovat niin isoja, että uskallan jättää keskeneräisen työn keskelle olohuonetta. Onneksi kutomuksiin ovat jo tottuneet, ja tietävät, ettei niihin kosketa!

Toinen on sitten Anitta, jonka siilikuvat on niiiiiin ihania. Ei, ei me silti siilejä hankita!

Neuletyöt etenee tuskaisen hidasta tahtia. Mieli palaisi hurjasti jo tekemään kaikkia uusia ihanuuksia, mutta hys-hys hommat ovat vielä pahasti kesken, eikä aikaa enää ole kuin kuukausi! Mohair-tunika on onneksi jo loppumetreillä, joten olen antanut itselleni luvan aloittaa "jotain kivaa" kunhan saan sen valmiiksi. Jos se antaisi inspiraatiota keskeneräisyyksiinkin.

14.11.2008

Postiluukku kolahti

Tapion kaupasta tilaamani langat saapuivat. Eivät nyt sentään postiluukusta mahtuneet :-) Saapumiskirje vain.




Oli ihan _pakko_ tilata kun viime viikolla oli noi Maijat tarjouksessa. To do -listan kärjessä (kun ensin saan ne joulujutskat valmiiksi!) on Garnstudion Drops 106-1. Poikittain neulottu jakku on ihastutti heti kuvan nähtyäni. Alpakkalankakin (ohjeen mukaan) himotutti, mutta päädyin sitten vähän halvempaan vaihtoehtoon. Ja alpakalle on muitenkin malliehdokkaita....

Värit suorastaan arvoin koneen perusteella. Kolme muuta (nuo lilat ja Cotton Viscose) osuivat hyvin yhteen, mutta tuo vaaleanpunainen! Eihän se ollenkaan sovi joukkoon! Ei kuitenkaan harmita, kyllä se käyttöön tulee, vaikkei tähän paitaan asetukaan. Luultavasti sitten laitan jakkuun ihan vaan valkoista. Nallehan on aika tasan saman paksuista, ja sitähän valkoisena omistakin varastoista löytyy.

Fabeleista haluan itselleni pitkät polvisukat. Sitten joskus.

Seiskaveikan Polkan tilasin ihan siksi, että oli Tapiolla paljon halvempaa kun meidän kaupoissa, samoilla postikuluilla sitten sekin. Ihan itselle siitäkin!
Puna-vihreästä raitalangasta tulee jotain jouluista.... (mutta minä vuonna?)

Nalle-langat on menossa pikkusiskolle. Tuota väriä kun ei oikein muualta enää saa.

Niin ja sitten oli vielä nuo jarrut sukkiin. Pari vuotta sitten tein lapsille (ja puolelle muutakin sukua) joululahjaksi huovutettuja tossuja. Meillä jäivät aika vähälle käytölle parketin ja tossujen yhdistelmän hengenvaarallisen liukkauden takia. Nyt koot alkavat olla sopivia seuraaville (siis isommat tossut keskimmäiselle ja pienemmät pienemmälle). Pieni tuunaus saattaisi lisätä käytettävyyttä. Meno hieman hidastaa, että isommasta parista löytyi toistaiseksi vain yksi tossu... ja tietenkin sille vanhimmalle pitäisi tehdä sopivat...

Tilastoihin siis lisättäköön 1200 g lisää lankaa. Onneksi en ole varastokirjanpitoa harrasta!

12.11.2008

Säästöjä

Jälleen *huokaus*. Luin paikallislehdestä, että nyt sitten säästetään jo lasten askartelustakin! Ovat sitten kieltäneet kaiken materiaalihankinnan päiväkoteihin! Mitään ei saa ostaa ja jos jouluaskartelumateriaalit on hankkimatta, niin voi voi. Toisissa päiväkodeissa jouduttiin perumaan isänpäiväkahvit, kunnei kahvia saa ostaa... Hoh hoh, kahvikupillinen vaikkapa sadalle isälle olisikin vaatinut ehkä jopa kolme pakettia kahvia (siis yhteen päiväkotiin) ja hinnaksi olisi tullut ehkä jopa kuusi euroa... Vessapapereita sentään vielä kai saa... kohta varmaan pyyhitään lasten peput sanomalehtiin, joita vanhemmat tuovat mukanaan....

Päättävä taho voisi jättää muutamat "kahvitukset" pois ja lahjoittaa varat askartelutarvikkeisiin.

Tämä uutinen antoi pontta jo jonkin aikaa muhineelle ajatukselle viedä langanjämät tarhaan askartelua varten. Otin urakaksi kerätä kaikki jämät yhteen ja siitähän kertyi peräti 600 g lankoja. Osa oli ihan lyhyitä pätkiä, jotka olen kasannut yhteen pussiin päättelyiden ja ompeluiden jälkeen ("Lasten kanssa voi joskus tehdä jotain"), osa pieniä nöttösiä ("Voi joskus tarvita kirjailuun tai sukkaraidoiksi") ja osa maksimissaan puolia kerällisiä yksittäisiä langanjämiä (puoli kerää Tahitia - minkä kanssa sen muka käyttäisi?) ja lahjavaatteisiin käytettyjä langanloppuja, jotka eivät sovi minin värimaailmaan. (Mutta voihan niistä tehdä vaikka nukenvaatteita!)

Osa jämistä on lojunut kaapissa vuosikausia odottaen sitä suurta hetkeä jolloin pääsevät muuntautumaan nukenvaatteiksi tai kortin koristukseksi. Päätin, että jos ei tähänkään mennessä ole mitään tehty, niin tuskin niitä hetkeen tarvitaan. Kotona lapsille voi antaa vähän isommankin kerän käytettäväksi, jos tarvitsevat ja nukenvaatteisiin kyllä riittää lankoja. Olisinko juuri niistä jämistä muka jotain tehnyt?

Suinkaan kaikki langanloput eivät kuitenkaan vielä kierrätykseen lähteneet. Vielä joitain jätin jäljelle - varmuuden vuoksi :-) Voi vaikka parin vuoden päästä tehdä uuden inventaarion ja laittaa ne sitten eteenpäin, jos eivät muodonmuutosta ole tehneet. Ja uusia langanloppuja tulee koko ajan lisää uusista töistä, tietenkin!

Kovin olivat iloisia langat saatuaan. Säälin "tarhantäti"-parkoja, jotka muutenkin tiukilla ovat ja joutuvat venymään äärimilleen. Sitten pitäisi olla vielä kovin luova ja keksiä tyhjästä askartelutkin! Meidän päiväkodissa on toistaiseksi ollut iloista ja mukavaa henkilökuntaa, eikä vaihtuvuuskaan ole ollut kovin suurta, toivottavasti jaksavat säästöjen keskellä edelleenkin, lapset kuitenkin ovat tärkeimpiä.
Tsemppiä kaikille tarhoissa ja kouluissa työskenteleville!



8.11.2008

Aikaa yksi jääkiekkomatsi

ja varusteina kerä Mamboa sekä 6 ja 7 mm puikot.

Tuloksena epätoivoinen yritys saada päähän sopiva lämmitin.
Kesto-ongelmani on pieni pää ja paljon hiuksia - mikään pipo ei pysy kunnolla päässäni. Pannat kyllä, mutta oikein kylmällä haluaisin pipo-mallisen ratkaisun.

Tällä kertaa yritin saada aikaiseksi baskerin. No, kyllähän tuo baskeri on - omituinen littana-lättänä - ja päähäni liian iso. *Huokaus*. Silmukoita olisi pitänyt vähentää entisestään. Koitan jotain kuminauhaviritystä. En viitsi purkaa. Ainakaan tänään....

Kuvaa ei näissä valaistusolosuhteissa kannata yrittäkään ottaa tummansinisestä langasta.

Malli: perusbaskeri
Lanka: Mambo (väri 180, tumansininen)
Puikot: 6,0 ja 7,0 mm
Koko: liian iso
Langanmenekki: 90 g

Palaan muiden epätoivoisten neuleiden pariin. Dominosukat aloitin uudelleen. Onneksi ne ovat paljon vähemmän epätoivoisia tällä kertaa!

7.11.2008

Hys-hys -hommia

Kuten moni muukin bloggaaja olen viime aikoina keskittynyt joulua edeltäviin hys-hys -hommiin, joita - ainakaan kaikkia - ei uskalla kovasti bloggailla.

Meneillään on tietenkin monta yhtäaikaista projektia, joiden kaikkien pitäisi valmistua alle viidessäkymmenessä päivässä. Hui kauhistus, kuulostaa niin lyhyeltä ajalta, että kaikki suunnitelmat tuskin onnistuvat.

Nopeimmin pitäisi valmistua Novitan ohjeenmukainen mohair-tunika. Sitä kun olen ajatellut jo joulunalusjuhliin. Ongelmana on se, että lanka on vanhaa Kid Mohairia ja se tuppaa käymään kurkkuun. Lankahan on Rose Mohairia ohuempaa ja karvaisempaa. Maksimiaika on noin puoli tuntia kun kerralla pystyy tekemään. Joka päivä sitten yritän pikkuisen sitäkin edistää. Mitenköhän sitten sen päälläpitäminen onnistuu? Toivottavasti ei kovin köhitytä.

Tämä on kuitenkin jo kesältä. Odottanut vain vielä baskeria systeemin koristukseksi. Koska baskeri ei näytä valmistuvan, laitanpa nyt vihdoinkin kuvat tänne.



Malli: Moda 6/2007
Lanka: Nalle ja tuntematon punainen
Puikot: 2,75
Langanmenekki: yht. 91 g


Näistä mekko valmistui jo juhannukseksi (!) vanhemman neidin synttärilahjaksi. Takkikin melkein, mitä nyt reunuksen virkkaus odotutti itseään syksyyn asti, kuten myös sukat. Eli siis pikku hiljaa, baskeri varmaan tulee tehtyä joskus ensi vuoden puolella.

Langoista tummanvihreä Nalle on peruja jämälaatikosta. Äidiltä kävin "lainaamassa" loput, kun uhkasi loppua kesken. Punaisessa on kiiltävä säie mukana ja kerän olen perinyt aikoinani isän tädiltä. Koska varastossa oli vain yksi (aloitettu?) kerä, ei sitä ole tullut käytettyä mihinkään. Nyt se pääsi hyvään käyttöön nuken juhlamekossa. Kaikki tosiaan käytettiin, viimeiset rippeet sukkien raidoiksi.

Ei ihan kesäinen mekko, mutta näin jouluksi oikein sopiva!