Ei se mitään aikaiseksi saa

Lopahtipa nopeaan Viikon Valmis -projekti... Mitään entistä tekeillä ollutta valmista ei enää toisella viikolla tullutkaan. Sentään yksi kokonaan uusi projekti - ja vielä valmistui!

Tänne eteläänkin sataneiden ensilumien myötä havahduin siihen, että vanhemman neidin pihapuku on kaulasta tosi avonainen. Huivi kiristi ja ahdisti ja kutitti eikä ollut kiva ja vaikka mitä. Kauluri kuulemma kelpaisi (viime vuonna oli pakko saada huivi, ei todellakaan mitään kauluria....) Sopivat langatkin löytyivät äidin varastosta ja ohjekin pienellä vinkillä: "Eiks tää ois aika kiva....?"

Malli: Koko perheen palmikkokauluri (Ulla 03/08)
Lanka: Fabel (911) ja Opal Uni (1999) yhdessä
Puikot: 4,0
Langanmenekki: 60 g

Mallista vielä muutama sana. Eli alkuperäinen idea oli Ullan ohjeen mukainen. Mutta toteutus ei sitten oikeastaan ollenkaan. Paksumman langan vuoksi silmukoita piti vähentää. (Nyt kaulusosassa 80 s, merkitään muistiin.) Halusin tehdä ylhäästä alaspäin, joten kavennukset muuttuivat lisäyksiksi. Ja lopulta lisäyksiä tuli vähemmän (ja niitä olisi pitänyt tehdä vähän tiheämmin) langan paksuuden vuoksi. Mutta periaatteessa...

Tätä pienehköä kauluria tehdessä menikin koko viikko. Töiden jälkeen olen tukka putkella painanut paikasta toiseen ja kun vihdoinkin hetkeksi sohvalle ehdin istahtaa en jaka kunnolla edes puikkoihin tarttua.

Ensi viikko meneekin varmaan nuoremman neidin kaulurissa. Vihreän Fabel-takin seuraksi samasta langasta tehtynä.

Kiitokset vielä kirjoneulesukkia kehuneille. On kiva kun kehutaan! Tiedän äidinkin sukista pitävän ja käsityöihmisenä hän osaa arvostaa saamiaan lahjoja. Tuollaisia sukkia ei äiti itselleen kuitenkaan alkaisi väsäämään - mutta varmasti tykkää saadessaan. (Äitihän ei tietääkseni blogiani lueskele, joten siksi uskalsin sukat täällä esitellä. Jos äiti kuitenkin luit, niin kerro vasta joulun jälkeen!)