Kun jotain oikein ottaa asiakseen, niin valmista tulee. Päätin, että jakun pitää valmistua Jumbon tapaamiseen tiistaiseksi ja onnistuihan se. Täytyy laittaa noita omia deadlineja näköjään käsitöillekin, että tulee valmista!
(Värit on oikeammat alemmassa kuvassa, ylemmässä näkyy laskokset paremmin.)
Malli: Drops 106-1
Lanka: Maija (värit 221 ja 222), Cotton Viscose (väri 27) ja Nalle (väri 011)
Puikot: 3,0
Koko: pituus S, leveys M
Langanmenekki: 605 g
Lanka: Maija (värit 221 ja 222), Cotton Viscose (väri 27) ja Nalle (väri 011)
Puikot: 3,0
Koko: pituus S, leveys M
Langanmenekki: 605 g
Langat siis marraskuussa tilattu Tapiolta (Maijat silloin tarjouksessa...) joten meikäläisen tahtia suorastaan nopeasti valmistunut työ. Varsinkin kun otetaan huomioon että maltoin aloituksen kanssa ja väliin tuppasi niitä joululahjatöitäkin. Lisäksi varsinainen neulontatyö on ollut valmiina ainakin pari viikkoa. Taas tuo viimeistelyvihulainen...
Vähän (tietysti) piti modata oman pään mukaan. Eihan mitään voi kokonaan ohjeen mukaan tehdä! Lanka vaihtui Alpacasta arkisempaan Maijaan. Kyllä sitä Alpacaa vakavasti harkitsin, mutta kun Maija tosiaan oli niin halpaa tarjouksessa, että sai kelvata. Ei haittaa ollenkaan.
Tällaisen pygmin (kiitos Marsu!) pitää lähes aina lyhentää takkejaan(kin), mutta tämä oli passeli ihan suoraan mallista. Leveys ei sitten vastaakaan pituutta, joten kokoa suurempi oli tehtävä. Onneksi tässä mallissa se oli erityisen helppoa kun poikittain kudottiin - ei tarvinnut edes laskea uusia silmukkamääriä!
Sitä vaan ihmettelin, että on se kumma kun tuollaista poikittain neulottua takkia ei käsketä tehdä yhtenä kappaleena etureunasta etureunaan, vaan kolmessa eri osassa ja sitten neulottaisiin yhteen. Minä, joka välttelen viimeiseen asti saumojen ompelua, tein vartalo-osan tietenkin yhtenä kappaleena. Tosin tajusin sen vasta kun oli aika aloittaa ensimmäistä etukappaletta. Sen sain jatkettua takakappaleesta, mutta toisen puolen tein sitten niin, että purin luomiskerroksen, poimin silmukat ja jatkoin siitä. Laiskuuden huippu?
Langanmenekki ihmetytti taas kerran. Laskeskelin tilausta tehdessäni, että paljonkos Maijaa sitten tarvitaan. Päädyin seitsemään kerään vaaleampaa ja kolmeen kerään tummempaa lankaa. Täydellisesti onnistui: kumpaakin väriä jäi vajaat kerät. Cotton Viscosia oli ohjeenmukaiset kolme kerää, joista myös jäi vajaa kerä jäljelle. Olin vielä ostanut vaaleanpunaista Maijaa etumukseen, mutta värihän osottautui ihan liian vauvan vaaleanpunaiseksi, että piti jättää varastoon. Korvasin sen valkoisella Nallella, sitä kun löytyi varastosta, ei tarvinnut lisäostoksille lähteä. Niin, siis lankaa oli 15 x 50 g eli 750 g yhteensä, jäljelle jäi vain kolme vajaata kerää, mutta jakun paino on vain pikkuisen päälle 600g.... Vaikkei Nallea olisikaan mennyt 100 g:aa, niin.... (unohdin punnita Nallen menikin, kerä oli jo aloitettu aikaisemmin.)
Vähän pisti alkuun silmään, kun nuo laskokset ei olalta mene samaan kohtaan. (Ei kai kun edessä on kahdet ja takana vain yhdet!) Onneksi niitä ei itse käytössä näe!
Mutta lopputulos on kyllä ihana! Ja värit meikäläiselle juuri passelit! Tästä tulee varmasti lempparineule pitkäksi aikaa.
Vähän (tietysti) piti modata oman pään mukaan. Eihan mitään voi kokonaan ohjeen mukaan tehdä! Lanka vaihtui Alpacasta arkisempaan Maijaan. Kyllä sitä Alpacaa vakavasti harkitsin, mutta kun Maija tosiaan oli niin halpaa tarjouksessa, että sai kelvata. Ei haittaa ollenkaan.
Tällaisen pygmin (kiitos Marsu!) pitää lähes aina lyhentää takkejaan(kin), mutta tämä oli passeli ihan suoraan mallista. Leveys ei sitten vastaakaan pituutta, joten kokoa suurempi oli tehtävä. Onneksi tässä mallissa se oli erityisen helppoa kun poikittain kudottiin - ei tarvinnut edes laskea uusia silmukkamääriä!
Sitä vaan ihmettelin, että on se kumma kun tuollaista poikittain neulottua takkia ei käsketä tehdä yhtenä kappaleena etureunasta etureunaan, vaan kolmessa eri osassa ja sitten neulottaisiin yhteen. Minä, joka välttelen viimeiseen asti saumojen ompelua, tein vartalo-osan tietenkin yhtenä kappaleena. Tosin tajusin sen vasta kun oli aika aloittaa ensimmäistä etukappaletta. Sen sain jatkettua takakappaleesta, mutta toisen puolen tein sitten niin, että purin luomiskerroksen, poimin silmukat ja jatkoin siitä. Laiskuuden huippu?
Langanmenekki ihmetytti taas kerran. Laskeskelin tilausta tehdessäni, että paljonkos Maijaa sitten tarvitaan. Päädyin seitsemään kerään vaaleampaa ja kolmeen kerään tummempaa lankaa. Täydellisesti onnistui: kumpaakin väriä jäi vajaat kerät. Cotton Viscosia oli ohjeenmukaiset kolme kerää, joista myös jäi vajaa kerä jäljelle. Olin vielä ostanut vaaleanpunaista Maijaa etumukseen, mutta värihän osottautui ihan liian vauvan vaaleanpunaiseksi, että piti jättää varastoon. Korvasin sen valkoisella Nallella, sitä kun löytyi varastosta, ei tarvinnut lisäostoksille lähteä. Niin, siis lankaa oli 15 x 50 g eli 750 g yhteensä, jäljelle jäi vain kolme vajaata kerää, mutta jakun paino on vain pikkuisen päälle 600g.... Vaikkei Nallea olisikaan mennyt 100 g:aa, niin.... (unohdin punnita Nallen menikin, kerä oli jo aloitettu aikaisemmin.)
Vähän pisti alkuun silmään, kun nuo laskokset ei olalta mene samaan kohtaan. (Ei kai kun edessä on kahdet ja takana vain yhdet!) Onneksi niitä ei itse käytössä näe!
Mutta lopputulos on kyllä ihana! Ja värit meikäläiselle juuri passelit! Tästä tulee varmasti lempparineule pitkäksi aikaa.
Upea takki. Harmi, etten päässyt tapaamiseen ihailemaan sitä livenä.
VastaaPoista