Sain jo palautetta, että pitäisi päivitellä blogia useammin.
Valmiita töitä olisi esiteltävänä, mutta näin talviaikaan on haastavaa saada otettua mitenkään järkeviä kuvia muuten kuin päiväsaikaan. Se, että useampi henkilö olisi kotona valoisaan aikaan edes viikonloppuna on harrastusten ja töiden yhdistelmänä aikamoista sattuman kauppaa. Töiden esittely ilman kuvia taas tuntuu aika tyhmältä.
Nyt saatiin muutama kuva otettua, lisää enempiin ei riittänyt seuralaisen kärsivällisyys.
Joulunjälkeisistä alennusmyynneistä ostettiin pojalle villakangastakki. Hieno, uusi takki vaati tietenkin hienon uuden huivinkin. Mikä tahansa fleece-huivi ei käy takin kaveriksi. Vaatimuksia oli pilvin pimein: ei liian paksu, ei liian kuuma, ei liian leveä eikä liian pitkä, "ei mitään ihmeellistä", musta.
Valmiita töitä olisi esiteltävänä, mutta näin talviaikaan on haastavaa saada otettua mitenkään järkeviä kuvia muuten kuin päiväsaikaan. Se, että useampi henkilö olisi kotona valoisaan aikaan edes viikonloppuna on harrastusten ja töiden yhdistelmänä aikamoista sattuman kauppaa. Töiden esittely ilman kuvia taas tuntuu aika tyhmältä.
Nyt saatiin muutama kuva otettua, lisää enempiin ei riittänyt seuralaisen kärsivällisyys.
Joulunjälkeisistä alennusmyynneistä ostettiin pojalle villakangastakki. Hieno, uusi takki vaati tietenkin hienon uuden huivinkin. Mikä tahansa fleece-huivi ei käy takin kaveriksi. Vaatimuksia oli pilvin pimein: ei liian paksu, ei liian kuuma, ei liian leveä eikä liian pitkä, "ei mitään ihmeellistä", musta.
Eipä siinä sitten muuta kuin langan hankintaan! Päädyimme ohueen "vauvalankaan", 100% merinovillaan. Värin sain hilattua grafiitinharmaaseen vakuuttamalla, ettei kova musta sovi takin kanssa.
Malliksi päätin valmita klaassisen patenttineuleen. Silllä sain ohueen lankaan paksuutta, mutta samalla ilmavuutta.
Kyllä oli taas kerran kärsivällisyys koetuksella. Hitaasti, kovin hitaasti tuli valmista. Kun sain tehtyä kolmannen kerän loppuun, laitoin kädet ristiin, ettei tarvitse ostaa vielä neljättä kerää ja jatkaa huivia. Pituus oli kuulemma siinä ja siinä, vaikka alunperin herra oli sitä mieltä, ettei kovin pitkää huivista halua. Eiköhän patettineule vähän käytössä venyykin. Menee pari kertaa kaulan ympäri ja saa juuri ja juuri saa solmuunkin, tarkoitus kyllä on olla kauluksen alla päät ristissä, ei solmussa.
Kyllä nyt on hieno!
Malli: Patenttineule
Lanka: Viking Baby Ull (313)
Puikot: 3,25
Langanmenekki: 150 g
Koko: 18 x 150 cm
Koko: 18 x 150 cm
Viime talvena tein omaan villakangastakkiin sopivat tuubihuivin ja pipon. Ne ova tyhä edelleen mieleisät ja muuten hyvät, mutta kovilla pakkasilla kaipasin vähän paksumpaa pipoa, Niinpä ostin pari kerää lisää Nimbusta ja samalla tunturineuleella kudoin tuubille uuden kaverin.
Malli: Tunturineule
Lanka: Zitron Nimbus (25)
Puikot: 5,0
Langanmenekki: 75 g
Haastavin kohta oli alku: oli vaikeaa vaihtaa 3 o, 1 n neule joka toisen kerroksen 3 n, 1 o. Useamman kerroksen alku piti purkaa, kun annoin vaan mennä ja unohdin kerroksen vaihtumiskohdan. Sitten tajusin laittaa silmukkamerkin ja vähän helpotti.
Pipo on tarkoituksella pitkä. Sitä voi pitää lörppäpipona tai jos on oikein kylmä, taittaa alaosan kaksin kerroin korville. Hyvin tarkenee kylmilläkin ilmoilla.
Hirmu kivoja töitä taas. Jännä juttu toi musta muuten, kun se on aina niin tuon miesväen makuun. Itsekin yritän sitten lieventää ja ehdottelen aina, että jos nyt edes harmaa kävisi.
VastaaPoista