Smurffipipo

Poika: "Äiti, mä haluun sellasen pitkän pipon."
Äit: "Pitkä pipo?"
Poika: "No sellasen, mikä on... niinku... pitkä"

Äiti on edelleen ihan ulalla, kunnes keksii, että kyse on sellaisesta lerppapiposta, joka jatkuu ja jatkuu. Onkohan sillä joku nimikin?

Kaivan esiin alennusmyynnistä ostetun Tennessee-kerän, josta piti tulla jonain vuonna kevätpipo pojalle. Ohjekin oli katsottuna, muistaakseni jopa printattuna, mutta aika ajoi (senkin) hankkeen ohi.

Väritoive oli musta, mutta sininen kelpasi, ainakin näin harjoittelukappaleeksi - halusin tietää kuinka pitkän pipon saa kerällisestä lankaa. Tein niin pitkän kun pystyin ja aika sopivan pitkä tulikin.

Malli: Moda 6/2009, malli 47 (vähemmän silmukoita)
Lanka: Tennessee (119)
Puikot: 3,5
Langanmenekki: 100 g

Smurffipipon nimen teos sai, kun keskeneräisenä se suorastaan seisoi pystyssä ihan niin kuin smurffien pipot ja värikin on aika smurffimainen. Onneksi ei enää päässä ollessa sojota pystyssä! Tennessee oli vähän turhan jäykkää lankaa lörppäpipoon, seuraavaan täytyy ostaa jotain pehmeämpää. Ehkäpä jotain bambua.

Vauvaa pukkaa

Vauvoja putkahtelee sukulais- ja kaveripiiriin enemmän kuin niille ehtii lahjoja tehdä! Kaikki eivät saa itsetehtyjä lahjoja - pahoittelen. Pitäisi tehdä joku varasto vauvanvaatteita, joita voisi lahjoitella pienokaisille. Mutta missäs välissä niitä sitten ehtisi tehdä???

Taas pistin alkuviikosta muut työt sivuun ja rykäisin sukuun syntyneelle tyttövauvalle jakun.

Malli: Drops 14-27
Lanka: Nalle (vaal.pun) ja Nalle Colori (827)
Puikot: 3,0
Koko: 1-3 kk
Langanmenekki: 134 g

Mallia olen joissain blogeissa ihaillut ja ajatellut joskus tekevänikin. Nyt oli hyvä hetki toteuttaa ajatus. Samalla tehdessäni tajusin jo vuosia sitten tehneeni Miehelle samalla tyylillä villapaidan... Eipä haittaa.

Lanka oli jälleen kerran varastosta kaivettua. Ei nyt mitään jämälankaa, mutta jemmalankaa kuitenkin. Vaaleanpunaisesta on joskus jotain tehty ja vyötekin joutunut hukuksiin. Coloria on varastossa vielä toinekin kerä. Tarkoitus oli tehdä "joskus jotain jollekin", varmaan omille tytöille. Ei vaan ole tullut tehtyä. Taisi olla jo korkea aika saada sitäkin kulutetuksi.

Ikävästi vaan, täytyy sanoa lanka tuntui todella karkealta käteen. Toivottavasti ei ole liian karheaa vauvalle, vaikka eihän sitä suoraan iholle olekaan tarkoitus laittaa. Minkäs sille voi, että inspiraatio iski juuri sillä hetkellä kun kaupat eivät olleet auki. Eihän mitenkään voi odottaa aamuun asti, kun kerran varastostakin lankaa löytyy...

Pääaukkokin näyttää aika isolta. No joo, ohjeessahan tosiaan käskettiin poimia vielä pääntien reunasta silmukoita ja kaventaa niin sitä pienemmäksi. Mutta jotenkin se ei mielestäni tuohon poikittain olevaan neuleeseen sovi. Tänään vielä päästään vauvaa tapaamaan, sitten kokeillaan koko tosiaan ihan liian iso, voihan sitä säätää sitten jälkikäteen.

Munarikasta pääsiäistä kaikille!

Virvon varvon!

Virpomispäivä tänään. Vesisade ei lannistanut innokkaimpia noitia, vaikka ovikello pimpahteli normaalia palmusunnuntaita harvemmin.

Pari viikkoa sitten kuulin, että opiskelukaverilleni on syntynyt pieni poika. Heti piti kaivella lankavarastoja ja vuosikerta-woolit sieltä löytyi kuin löytyikin. Oikein sitä vanhaa merinovillaista versiota. Sellaisen perinteisen sik-sak-kypärämyssyn tein. Joskus kun ekoja kertoja sellaista tein, niin muistelen sen olleen ihan joka kohdassa saman verran kavennuksia ja lisäyksiä. Mutta kyllä nää uudemmat ohjeet, joissa otsalle tuleva kolmio ei ole ihan niin "syvä" on mielestäni parempia.

Nälkä sitten kasvoi syödessä ja lankaakin vielä riitti, joten tein vielä tossutkin. Niissäkin malli on perinteinen, lähes samanlainen kuin Käspaikan tossut, mutta mutta... nämä tossut on tehty täysin ilman saumoja. Ohjeen olen joskus jostain kirjoittanut ylös, mutta edes etsimällä en vastaavaa ohjetta nettimaailmasta löytänyt.

Idea on seuraava: ensin tehdään jalkapohja suorakaiteen muotoisena. Sitten jokapuolelta reunoista poimitaan silmukat ja neulotaan suljettuna "sivut". Päälliosa tulee neulomalla etuosan silmukoita yhteen sivuosan silmukoiden kanssa ja loput sitten varreksi taas suljettuna neuleena. Kätevää, nopeaa ja helppoa - eikä saumoja. Jos joku osaa laittaa linkkiä moiseen ohjeeseen, niin vastaanotetaan!

Yhteensä lankaa kului aika tasan tarkkaan kerällinen, eli 50 g. Väri on siniharmaa (?), numero 103. Kun sain valmista aikaan, pistin neuleet välittömästi postin vietäväksi ja kuvaaminenkin vallan unohtui!

Helmikuun Ruusu

Huomasin tässä että helmikuussa valmistunut Ruusukas-pipo on jäänyt vallan bloggaamatta. Taisi tulla niin kiireesti otettua käyttöön, että raportointi unohtui.

Ohjeen bongasin Kipaikoitten kalenterista. On tainnut unohtua sekin hehkutus: kalenterin sain synttärilahjaksi tuossa vähän ennen joulua. Aivan ihania malleja löytyy useampikin: tammikuun Talvimorsian-sukat ovat ehdottomasti to do -listalla kuten myös toukokuun Suopursu-huivi sekä joulukuun Tapio-lapaset.

Ruusukas-pipo tuli ehdottomasti tarpeeseen. Aiemminkin mainittu talvitakki odotteli edelleen kaverikseen uutta päähinettä - inspiraation puutteesta johtuen. Kun näin kalenterin mallin, muistin heti lahjalangat ja laitoin puikot suihkimaan.

Kuva ei tee pipolle oikeutta, mutta lukuisista otoksista tämä on silti paras.

Malli: Kipakat-kalenteri, Ruusukas-pipo
Lanka: Sandnesgarn Sisu musta(1099) ja punainen (4019)
Puikot: 3,0
Koko: aikuinen
Langanmenekki: 53 g

Ohjeen lanka on jonkin verran paksumpaa, mutta tähän pieneen päähän Sisusta tuli sopivan kokoinen, mitä nyt syvyyttä piti lisätä puolen kuvion verran. Resorin tein kaksin kertaisena. Pysyy paremmin päässä ja on vähän lämpimämpi. Tosin siinä olisi voinut olla vähemmän silmukoita, kun en jaksanut tehdä silmukoita kiertäen...

Pipo on oikein kiva ja toisin kuin kuvassa, myös nätin näköinen. Ja mikä parasta, sopii passelisti yhteen kirkkaanpunaisen takin kanssa. Harmi vaan, että tämä pipo ei pysy päässä sen paremmin kuin mikään muukaan malli. Seuraavaksi taidan tehdä jonkun korvaläpällisen, nauhoilla solmittavan mallin!

Äidille ja vauvalle

Nämä ovat olleet jo jonkin aikaa odottamassa että siskon vauva suostuisi putkahtamaan ulos masuasunnostaan. Se olikin niin kiva paikka, että ei sieltä millään olisi pois lähtenyt....

Tyttöhän sitten viime viikolla syntyi ja sain nämä lahjat vihdoinkin eteenpäin.

Kun näin tämän mallin, niin saman tien päätin, että tällaisen haluan tulevalle vauvalle tehdä. Vieläpä oikein mallin mukaan ja suoraan ohjeesta! (Vain se korosteväriraita keltaisella puuttui) Värit olivat oikein kivat ja sopisi sekä tytölle ja pojalle.

Äkkiähän se valmiiksi tuli, pienen pieni takki. Lankaakin jäi, niin että tein vielä myssyn. Se on "melkein perinteinen" vauvalakki, mutta tämä versio on tehty ylhäällä lyhennetyillä kerroksilla, niin ettei ompelua tarvittu.
Ja vielä jäi lankaa ja tein lapaset, ihan ilman peukaloa, mutta varmuudeksi kiristysnauhoilla. Ja sitten melkein kaikki limenvärinen oli käytetty. Petroolia jäi vielä, mutta annoin jo olla.

Nappien kanssa sain raapia päätä, mistäköhän löytyisi sopivat. Ja kas kummaa, kun oikein on varautunut pitkään ja hankalaan etsintään, niin eikös vain pikaisella Vilkaistaan nyt ohimennessä -poikkeamisella Eurokankaaseen sopivat napit hyppäsivät alepurkista esiin. Ja niinkin huimalla hinnalla kuin 10 senttiä kappale! Kerrankin olin myös fiksu ja pistin elämän risaiseksi ostamalla vielä ylimääräisen varanapinkin mukaan.

Malli: Hjertegarn Baby Design; no 14 malli B (takki) sekä no 11, malli F (myssy)
Lanka: Blend Bamboo lime (7070) ja petroli (731)
Puikot: 2,75 ja 3,00
Koko: 0-3 kk
Langanmenekki: 173 g

Kaikkein haastavin osio, olivat tietenkin ne pöllöt. Varmaan meni niiden suunnitteluun ja toteutukseen yhtä paljon aikaa kun koko muun paidan tekoon yhteensä. Ensin yksi "koepöllö", joka ei ollut hyvä, sitten toinen, paranneltu versio ja sitten ne loput. Tumman petrolin langan soin Nordean tapaamisessa ystävälliseltä kanssaneulojalta, jolla oli ylimääräistä - nimi ei nyt juolahda mieleen, ilmottauduhan, niin saat julkisen kiitoksen! Ruskea on Tennesseetä kahdella säikeellä.

Kuvan pöllö on vähän vinksallaan, mutta niin ne taitavat kaikki olla.

Äiti puolestaan sai Danish Tail -tyyppisen huivin. Idea siihenkin tuli edellisessä neuletapaamisessa. Siellä niitä oli parikin kappaletta ja heti tuli mieleen, että tuohan on juuri sopiva pienen vauvan äidille. Kädet vapaana ja tisut lämpimässä, ettei tule rintatulehdusta. Siltä istumalta ostin langat huiviin ja koska vauva antoi odotuttaa itseään, ehti huivikin valmiiksi hyvissä ajoin viemisiksi.

Malli on mahdollisiminnan yksinkertainen, pelkkää ainaoikeaa ilman krumeluureja, joista sisko ei välitä. Raitoja vain, ettei ihan tylsä yksivärinen sentään.

Malli: Danish Tail - huivi, oma versio
Lanka: Gjestal Nagano tummanvihreä (312), vaalean vihreä (362) ja oranssi (339)
Puikot: 3,5
Langanmenekki: 234 g

Tässä ulkona otetussa kuvassa värit ovat edes vähän sinnepäin, mitä ovat luonnossa.

Vähän alkoi loppukerroksissa hyydyttää, mutta kun tiesi, että valmiiksi olisi hyvä saada nopeasti, niin sainpa tehdyksi tavallista nopeammassa tahdissa! Itselle tehtynä olisi varmaan jäänyt kesken tai ainakin hidastunut pahasti. Jotain hyvää siis siinäkin, että joskus on deadline näissä töissä. Onneksi ei kuitenkaan aina, kävisi liian stressaavaksi.

Matkasukat

Meinasin kirjoittaa otsikoksi Junasukat, mutta siitähän olisi voinut saada ihan täysin väärän kuvan sukkien olemuksesta!

Mutta junassapa näitä(kin) sukkia olen tehnyt. Työmatkalla aina muutaman kerroksen ehti kutoa. Keskimäärin alle kymmenen kerrosta suuntaansa, pari kertaa laskin :-) Eipä tuo junamatka kovin kauaa kestä, mutta jotenkin vaan siinäkin pätkällä pitää kudin kaivaa esiin. Pienen iäisyyden valmistuminen ottikin, vaikka, kiitos VR:n joinain päivinä matka kestikin tupla-ajan normaaliin verrattuna.
Valmistumiselle ei ollut mitään paineita, kunhan oli matkatekemistä.

Malli: Tavissukka, päällä resori
Lanka: Nalle Colori (866) ja Nalle (148)
Puikot: 2,75
Koko: 36-37
Langanmenekki: 84 g

Lanka oli Nuoren Herran toiveesta ostettua Nalle Coloria. Muutamien ensimmäisten kerrosten jälkeen totesin kuvion olevan aika järkyttävää. Onneksi varastosta löytyi myös yksinväristä Nallea, jolla sain tasoitettua pahimmat läiskäkohdat. 2 kerrosta yksiväristä ja 4 kerrosta coloria. Lopputuloksena ihan mukiinmenevät sukat.

Hyvät ystävänpäivät vielä kaikille!

Joululahja valmiina!

Vihdoinkin viime viikolla valmistui vanhemman neidin joululahjavillatakki. Siis ei suinkaan joulun 2010, vaan joulun 2009....

Kyllähän mä huomasin jo hyvissä ajoinen ennakkoon, että kesken taitaapi jäädä, mutta mitäs siitä. Halusin takin olevan silti ylläri, joten en luovuttanut, vaan tein sitä edelleenkin salaa iltasella lasten nukkuessa. Sehän venytti projektia entisestään. Lopputulos on silti VAU!

Modassa ohjeen kuvasivulla luki "Kauniit neulejakut kuuluvat äidin ja tyttären juhlaeleganssiin" - ja täähän on se "äidin" jakku. :-) Kun katselin valmiin ohjeen mittoja koossa XS, mittailin neidin vanhoja villatakkeja ja mietin valitsemani langantiheyttä, tulin siihen tulokseen, että kyllä se XS taitaa olla aika sopiva meidän Neiti 7 v:lle! Ensimmäisten kerrosten ja palmikoiden jälkeen piti sitten kuitenkin pienentää vielä kokoon XXS. Eli vähennettiin silmukoita pari mallikertaa.
Pituuttakin piti tietenkin säädellä, mutta oikeastaan ei kovin paljoa. Ohuempi lanka antoi aika hyvän lopputuloksen. Kaula-aukosta olisi saanut tulla vähän pienempi, mutta menettelee. Itse kaulus taas olisi voinut olla vähän isompikin. Jaksaiskohan vielä korjata?

Malli: Moda 6/2006, malli 33
Lanka: Gjestal Rede, väri 448
Puikot: 3,5
Koko: n. 120-130 cm
Langanmenekki: 516 g

Takkihan on tehty siis ensin alaosa yhtenäisenä, muut silmukat päätetään, mutta etureunan ja takakeskipalmikot jatkuvat ylös asti. Hihat levenevät etu- ja takaosien yläosiksi. Sitten nämä osat ommellaan yhteen. Lopuksi poimitaan vielä kauluksen silmukat. Ompelua oli aivan liian paljon meikäläiselle, mutta senhän tiesin jo projektia aloittaessani. Harmi, etten huomannut ottaa kuvaa hiha-yläosa -yhdistelmistä, olivat hiemean eksoottisen mallisia neulekappaleita.



Alaosa oli hidas ja välillä tuskastuttava tehdä kaikkine miljoonine palmikonkiertoineen. Vastaavasti hihaosat tulivatkin sukkelammin, vaikka ensin palmikko vaati tarkkuutta ei-ihan-tavanomaisuutensa vuoksi. Opinpas vaan senkin silti jo ensimmäisen hihan aikana!

Napit on jostain varastojen uumenista. Ei-ihan-sopivat mielestäni, mutta neiti halusi ehsottomasti jakun päällensä kouluun heti huomenna. (Juu, silloin kun annoin sen, napit puuttuivat vielä.) Ajattelin, että vaihdetaan sitten joskus, kun nappikauppaan selviän, jos sopivat löytyy. Saa nähdä tuleeko koskaan vaihdettua...

Mutta taas saatiin yksi kiintiö vähäksi aikaa täyteen - palmikkokiintiö tietenkin!