Viime keväänä innostuin Titityyn mysteerihuivi-klubista. Tarjolla paketissa oli kaksi vyyhtiä Madelinetoshin tosh merino lightia sekä Veera Välimäen suunnittelema huiviohje. Olin kuullut paljon kehuja langasta ja tykkään Veeran suunnittelemista huiveista, vaikka en niitä ollutkaan ennen tehnyt.
Elokuun puolessa välissä vihdoinkin kauan odotetut langat vihdoinkin saapuivat. Mutta, voihan sentään. Eihän ne värit lainkaan sopineet yhteen :-( Kauniita värejä kumpikin, ei siinä mitään, mutta yhdessä... EI!
Punainen on ihana puolukanvärinen Tart. Siniharmaa nimeltään Wellwater. Valitettavasti vain kuvissa näytti paljon harmaammalta, luonnossa ehkä vieläkin sinisemmältä kuin tässä kuvassa. Minkäs sille voi, tietokone vähän vääristää värejä eikä käsinvärjätyistä tule aina täsmälleen samanlaista.
Into huivin tekemiseen oli kuitenkin suuri. Punainen oli tarkoitettu pääväriksi ja rohkeasti sillä aloitin. Vähän toivoin, että valmiissa huivissa väriyhdistelmä ei näyttäisi niin pahalta. Vaan näytti se.
Lopulta päädyin ostamaan kontrastiväriksi Zitronin Unisonoa. Se on aavistuksen paksumpaa (300 m /100 g) kuin tosh merino (384 g / 100 g), mutta ajattelin paksumpien puikkojen tasoittavan eroa. Ja niinhän se tekikin.
Malli: Veera Välimäki: Varjo
Lanka: Madelinetosh Tosh Merino Light (Tart), Zitron Unisono (1250)
Puikot: 4,5
Koko: 49 cm x 125 cm
Langanmenekki: vajaa 200 g
Niinhän siinä sitten kävi, että 84 lisämetriä Unisonoa ei olisi ollut pahaksi, nimittäin viimeisestä harmaasta pätkästä tuli vain 12 cm, kun ohjeen mukaan sitä olisi pitänyt olla ainakin tuplasti enemmän. Pituudesta jäi puuttumaan aika paljon. Jos olisi alunperin laittanut värit toisin päin, niin olisin saanut isomman huivin, koska punaista jäi vähän jäljelle, mutta harmaan käytin loppuun asti. Mutta kun mysteeristä ei tiedä mitä tuleman pitää.
Nyt olen käyttänyt huivia pari kertaa. Ihanan pehmeä on ja väritkin sopivat yhteen. Mutta, mutta.... vähän isompi olisi saanu olla. Jos kietoo tiukasti kaulan ympärille on liian iso ja jos yrittää pitää olkapäillä on vähän pieni.
Voipi siis olla, että huivi lopultakin menee purkuun. Langat on niin ihania, että jotain käytettävää niistä pitäisi saada. Ehkäpä kolmas väri mukaan ja Color Affection, josta olen myös haaveillut.
Näin yhdellä tutulla kaulassa Maran ja kovasti olen nyt miettinyt, löytyisikö varastoista lankaa, jonka voisin siihen käyttä ja joka sopisi punaisen talvitakkini kanssa. Ehkäpä wellwater sopisi siihen - ja lisäksi valkoista alpakkaa reunaan. (Paitsi että väri ei edelleenkään sovi punaisen kanssa yheen....)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti