Joululahjoja

Vihdoinkin kuvia joululahjoista!

Päätin jo vuosi sitten, että tänä jouluna siskon lapset ovat niin isoja, että heille kannattaa tehdä lahjoiksi istuinalustat. Aloittelin tekoa jo syyskuussa, siis kerrankin ajoissa! Jokohan niitä olisi nyt tehtynä niin monta, ettei enää tarvitse. 

Siskolta  vielä puuttuu....

Tällä kertaa tein raitaan aina 4 kerrosta, mitä nyt loppupätkään piti vähän säätää, että sai langan riittämään, mutta aika pitkälti kaikki lanka tuli käytettyä.

Lanka: Hjertegarn Natur Uld 1171 ( kelt. print) ja  Gründl Filzwolle Funky 85 (kelt.) sekä

 Natur Uld 1173 (vihr. print) ja 6957 (vihr.)

Puikot: 8,0

Langanmenekki: yht. 400 g

Siskolle lahjaidea tuli ihan itsestään. Halusin kokeilla kaksipuoleista patenttineuletta. Löysin suomenkielisen ohjeen, mutta väännöstä huolimatta ohje ei auennut eikä jäljestä tullut ollenkaan sellaista kuin piti. 

Sitten bongasin, Ravelrystä - kuinkas muuten - Hosta-ohjeen. Vähän pelotti, että osaisinko sen mukaan tehdä yhtään paremmin, vielä kun on lisäyksiä ja kavennuksia ja ties mitä. Koska ohje oli julkaistu Twist Collectivessa uskoin sen kuitenkin olevan ymmärrettävä.  Kuinka ollakaan: ymmärsin englanninkielistä selitystä paremmin kuin suomenkielistä! Ohjeessa on sekä sanallinen selitys että kaaviokuva. Ensimmäistä kertaa olin iloinen, että ohje oli kirjoitettu auki. 

Väänsin alkua silmukka silmukalta ja purin ja tein uudestaan. Koko päivän ahkeroituani edessäni oli noin kymmenisen senttiä neulosta - jonka lopulta purin. Siihen mennessä olin päässyt jotenkin jyvälle siitä, mitä olin tekemässä, mutta huomasin reunasilmukan menevän välillä pieleen.  Vaikka kuinka yritin keskittyä nostamaan ensimmäisen silmukan oikeaan suuntaan oikeaan aikaan, näyttää lopputulos, että siellä täällä on tullut virheitä, eikä reuna ole tasaisen sileä, vaan siellä täällä on väärään suuntaan meneviä kierteitä. Ei tosin ihan hirveästi. Pieniä pätkiä välillä purinkin, mutta paljon alempana olevat annoin olla. 

Lisämausteena lanka oli ohuempaa kuin ohjeessa, joten jouduin lisäämään silmukoita, ettei huivista olisi tullut älyttömän kapea. 

Toinen langoista löytyikin omasta varastosta. Trekkingin XXL oli joskus tarttunut kaupasta mukaani. Ihmettelen kyllä miksi, koska eihän se ollenkaan ole minun väriseni. Kaveriksi päädyin ostamaan yksivärisen Step-langan ja yhdistelmä on mielestäni varsin sopiva. Lisäksi Trekkingin väritys on aivan ihanan syksyn lehtien värinen ja sopii täydellisesti juuri tähän huiviin.

Vaativa projekti, mutta olen enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen ja taas on tullut opittua monta uutta juttua!

Malli: Hosta

Lanka: Zitron Trekking XXL 495  (oranssisävyt) ja 

Austerman Step 1019 (vihreä)

Puikot: 3,0

Koko: n. 15 x 160 cm

Langanmenekki: 120 g

Äiti sai lahjaksi ihanat kissalapaset. Kun bongasin ne Twist Collectiven talven numerosta, tiesin, että ne on ihan pakko tehdä äidille.  Hetken mietin, ehdinkö tehdä lapaset, koska oli jo joulukuun alku ja muitakin jouluhommia oli tekemättä. Päätin kuitenkin, että annan sitten vaikka yhden lapasen lahjaksi ja toisen joulun jälkeen, jos ei ehdi valmiiksi.

Mallitilkkuakin piti urakalla tehdä. Lopulta päädyin 2,75 puikkoihin, jolla kooksi tuli ohjeen mukaan 8", jonka arvioin äidin käden kokoiseksi. Omat pikku kätöseni ovat pienemmät ja lapaset tuntuivat jonkun verran liian isoilta. Kyllä, ovat sopivan kokoiset äidille!

Hyvin ehtivät kuitenkin valmiiksi. Loppujen lopuksi lapset ovat aika pienet tehdä, vaikka kirjoneuletta onkin. Eikä värejäkään ollut kuin kahta kerralla. Pieniä vastoinkäymisiä matkalla (tottakai) oli, esimerkiksi se, että ensimmäisen lapasen kohdalla olin aloittanut valkoisen jälkeen tummanruskealla kun piti olla vaaleampaa. Purukuunhan meni.

Uutta oli peukalonkiila, jota en ole ennen tehnyt niin, että silmukat lisätään peukalon ulkoreunassa. 

Malli: Moggies

Lanka: Ejertegarn Exclusive Alpaca 2100 (l.valk.), 

2111 (vaal.rusk.), 2409 (t.rusk.)

Puikot: 2,75

Koko: 8"

Langanmenekki: 65 g

Ihanat lapaset ja kuulemma myös lämpöiset hienostelulapaset. Sisko ilmottautui haluamaan samanlaiset. 

 

Mekko & Mara

Hyvää loppuvuotta kaikille!

Perinteitä noudattaen joululahjat unohtuivat kuvata ennen paketoimista, niinpä hetken joudutte vielä odottelemaan ennen paljastuksia. Onneksi joulusiivouksen yhteydessä kameran laturi löytyi, joten pääsen esittelemään jo loppukesällä valmistuneet mekon sekä Mara-huivin.

Mekko oli työn alla reippaasti toista vuotta. Eikä tähän ole laskettu aikaa siitä, kun langat ostin.... Mekonhan piti olla lomareissutyö kesälle 2011, mutta sitten innostuikin sukista ja mekkon teko siirtyi seuraavalle kesälle. Jonkun verran työ edistyikin, mutta jostain syystä erityisen hitaasti ja nihkeästi.

Viime keväänä kaivoin vihdoin mekonteelmyksen esiin ja aloin urakalla tikutella. Tällä kertaa se tuntuikin valmistuvan reippaaseen tahtiin vaikka muutakin välillä tein.

Lopputuloksena on varsin mukava ja käyttökelpoinen mekko. Pelkäsin, että kutitaisi niin, ettei pystyisi pitämään kuin paidan kanssa, mutta hyvin menee ilmankin.

Malli: Drops 128-1 ja Drops 128-17

Lanka: Gjestal Frost sinikirjava (107) sekä tuntematon ohut valkoinen sukkalanka

Puikot: 3,0

Koko: S-M

Langanmenekki: 365 g

Haasteelliseksi alun teki (jälleen kerran) Neulojan lyhyys. Mittailin kovasti helmaa ja päädyin siihen, että paras pituus tulisi pienimmän koon puolihameen silmukkamäärällä. Puolihameessa on kuitenkin lyhennettyjä kerroksia vähemmän kuin mekossa, joten fiksailin vähän niitäkin, että sain helmaa liehuvammaksi.

Kun hahmotin missä kohtaa kerrokset lyhenivät, missä pitenivät ja missä vaiheessa piti tehdä kokopituisia kerroksia, niin homma alkoi luistaa. 

Helman leveyden suhteen ei ollut ongelmia, helppohan poikittain neulottua alaosaa on sovitella ympärilleen.  Tässä vaiheessa siirryttiin sujuvasti isompaan kokoon. Ohjeen silmukkamäärä tuntui sopivalta, mutta kun olin tehnyt kavennukset ja piti siirtyä kaarrokkeeseen tuli taas ongelmia. 

Mitä ilmeisemmin ei suinkaan ollut tarkoitus, että tuo yksivärisellä tehty kaistale ala- ja yläosan välissä olisi "vyötärökaitale" kuten luulin. Sen pitikin olla heti rintojen alapuolella, mikä ei ainakaan ohjeen kuvasta käynyt ilmi. Jottei mekko olisi ollut mallia Mini, jouduin tekemään LISÄÄ pituutta ennen kaarroketta. 

Jälkikäteen Ravelrystä kuvia katsoneena huomaan, että kyläl se kaitale useimmilla aika korkealla on....

Viime talvena näin eräällä tutulla ihanasti takin alla istuvan huivin, joka paljastui Maraksi. Pitkään mietin mistä langasta sen tekisin. Mielessä pyöri Varjosta käyttämättä jäänyt lanka, mutta 100 g sitä ei koko huiviin riitä ja kaveria kaipailin. 

Lopulta päädyn lankakopasta löytyneeseen alpakkaan. Valkoinen sopii hyvin sekä sinisen kanssa että punaisen villakangastakin kauluksesta kurkistelemaan.

Malli: Mara

Lanka: Hjertegarn Exclusive Alpaca (2100) ja 

Madelinetosh Tosh Merino Light (Wellwater)

Puikot: 4,0 (?)

Langanmenekki: 200 g

 (edit: vaihdettu kuva hieman mukattuun, jossa värit hieman paremmat)

Onneksi Ravelrystä löytyi paaaaljon hyviä parannusvinkkejä vinkkejä ohjeeseen. Nappailin käyttöön useammankin. Paras oli ehdottomasti se, että alkuosaan (minulla valkoisella) kuluu noin puolet lankamaarästä ja jousitinosaan toinen puoli. Lisäykset lopetin jousitinosassa.

Merkillistä kyllä pehmeänä pidetty alpakka vähän tuntuu kutittelevan kaulaa. Ehkäpä Mara kaipaisi huuhteluainekylpyä? 

Ja tässä vielä kuva, jossa sininen väri on paremmin kohdillaan.

Sukkatalkoot

Bloggaus on viime aikoina hyytynyt pieneen teknissen ongelmaan: useammastakin työstä on kuvia otettu oikein kameralla, vaan nytpä on kamerasta akku loppu ja virtajohto kadoksissa! USB ei lataa kameraa ja virtaa tarvitaan kuvien siirtämiseen. 

Saattekin tyytyä huonoihin kamerakännykkäkuviin seuraavista tuotoksista. 

Kaikki muut projektit joutuivat odotuskoppaan kun lasten harrasteryhmälle tuli villasukkatilaus: Pitäisi saada 79 paria aikuisten villasukkia valmiiksi marraskuun loppuun mennessä. Sukat menevät eräälle firmalle joka jakaa ne sidosryhmilleen viinipullon kera joululahjoina. Tilaus vahvistui marraskuun alussa ja alkoi vaikuttaa aika epätoivoiselta. Varsinkin kun ensin oli puhetta noin 60 parista. 

Neulojiakin tuntui alkuun olevan vähän nihkeän puoleisesti ja lupauksia tuli parista tai muutamasta. Onhan niinkin, ettei kaikilla puikot suihdi yhtä tiheään tahtiin ja joillakin on muutakin elämää kuin neulominen..... Onneksi löytyi vanhempien lisäksi myös muutama innokas mummi ja anoppi, jotka ehtivät käyttää eläkepäiviään hyvään tarkoitukseen lastenlasten hyväksi. Niinpä onnistuimme keräämään tarvittavan sukkamäärän jo hyvissä ajoin ennen marraskuun loppua ja vieläpä tuli ylimääräisiäkin pareja, joita myymme joulumyyjäisissä. (Niin, neulotuista pareista lupasi yritys maksaa mielestämme ihan kohtuullisen korvauksen.)

Omista jämälangoista ja muutamasta ei-jämästäkin ehdin tehdä neljä paria sukkia ennen kuin määrä saatiin täyteen. Olin suunnitellut vielä parit sukat näiden lisäkisi, mutta koska ei ollut enää "pakko" tehdä jatkoin omia jouluprojekteja, joskos ne ehtisivät kuitenkin valmiiksi asti ennen h-hetkeä.

Malli: perinteinen villasukka, ranskalainen kantapää

Lanka: Raggegarn, 7 veljestä, Janne

Puikot: 3,5

Koko: puna-ruskeat 38-39, muut 42-43

Langanmenekki: yht. 460 g

Raidoittaminen ei ole oikein meikäläisen hommaa. Onkohan ennenkin tullut valitettua, että toiset osaavat tehdä kivoja ja tasapainoisia raidotuksia ja omat on.... No tällaisia. Ei auta, vaikka kuinka kuvia katselisi, muilla on aina kivempia.  Näillä mennään, toivotaan saajien tykkäävän ja arvostavan!

Kevät- ja syysasusteita

Kummipojan synttärit pääsee aina yllättämään. Ensin ne ei olekaan "heti syksyn alussa" eli elokuussa heti koulujen alettua. Eikä sitten "joskus loppusyksystä" lokakuun loppupuolella. Eli ensin ei vielä tarvitse neuloa mitään ja sitten onkin jo liian myöhäistä.

Tänä syksynä kuitenkin onnistuin. Päätin kokeilla miltä Hjerteganin camouflage -lanka näyttää. Ideanahan on, ettei langasta tule varsinaisesti raitoja, vaan väripinnat muodostava "läikkiä". 

No jaa, täytyy sanoa, että vähän petyin neuletulokseen. Kuvittelin koko sukan olevan jotain sen tyylistä kuin mitä nyt tuli kantapään kohtaan. Muulla sukka on lähinnä raitainen. Vaikka toisaalta, silmukkamäärän muutos muutamallakin silmukalla olisi saattanut tuottaa tyystin toisenlaisen lopputuloksen. 

Malli: perussukka kärjestä aloittaen,

 kantapää Wendy Knitsin kirjasta Socks from Toe up

Lanka: Hjertegarn camouflage (7717)

Puikot: 3,25

Koko: 37-38

Langanmenekki:  80 g

Kantapään tekeminen osottautui todella haasteelliseksi. En ollut ennen tuon tyyppistä kantapäätä tehnyt ja kun silmukkamääräkään ei täsmännyt ohjeeseen, niin aikaa kului enemmän kuin tarpeeksi. Ainoaksi keinoksi osottautui ylimääräinen testikantapää, jonka väkersin annetulla silmukkamäärällä ja sain sillä tavoin hahmotettua oikean rakenteen ja pystyin soveltamaan sen omiin sukkiin. Taas tuli kokeiltua jotain uutta!

Kevätasusteisiin kuuluu pipo, joka valmistui juuri ja juuri pipoaikaan keväällä. Ehkä pari kertaa ehti olla käytössä. 

Ensinnäkin värin piti tietenkin olla turkoosi, takkiin sopiva. Mallin piti olla kohtuullisen littana, että sopisi pyöräilykypärän alle. Äiti taas halusi jotain muuta kun pelkkää sileää tai joustinta. 

Yhteinen valinta löytyi Ravelryä selaamalla.

Malli: Foliage Hat

Lanka: Hjertegarn Bommix Bamboo (709)

Puikot: 3,5

Lankanmenekki: 65 g

Vaikka langan paksuus ja tiheys piti olla yhteensopiva ohjeen kanssa, niin ei auttanut kuin vähentää yksi mallikerta, jotta piposta tuli sopiva. Hyvin on pipo vielä näin syksylläkin kelvannut, eikä paina kypärän alla.

Viimeiseen metriin

Neiti (silloin vielä) 10 v. katseli keväällä Cookie A:n sukkia. rakkaudella. -kirjaa ja ilmoitti haluavansa German Stockingit. Äiti ensin nikotteli, että mittoja on ihan liikaa eikä taida osua noin nuoren neidin jalkoihin sopivaa kokoa ollenkaan. Pienen pehmittelyn jälkeen päädyttiin siihen, että jospas kuitenkin otetaan mitat ja katsotaan mahtaisiko onnistua. 

Yllätys oli suuri, kun useamman mittauksen perusteella oli pakko todeta, että urheilevalla neidillä on niin paksut pohkeet, että ei kannata edes aloittaa pienimmästä koosta. Sekä varren että jalkaterän koko pitäisi olla toiseksi pienin. Eikä Neidin jalka mielestäni suuren suuri ole. 

Aloitin siis ja tein koon V2-J2 mukaisen 82 silmukan joustimen. Mutta tulos oli ihan liian löysä. Vähensin silmukat pienempään kokoon. Jatkoin V2-J1 silmukkamäärillä. Kokeiltiin välillä, mutta jonkin matkan päästä alkoi tuntua siltä, että sukasta tulee sittenkin liian tiukka. Kasvunvaraa saisi vähän olla, eikä haittaisi vaikka sinne alle saisi sukkahousutkin mahtumaan.

Kolmas kerta.... Vaihdoin suosiolla takaisin alkuperäiseen kokoluokitukseen, mutta vaihdoin myös puikot pienempään 2,0 eikä 2,25. Joustimen tein kuitekin pienemmällä silmukkamäärällä, mutta lisäsin viimeisellä kerroksella puuttuvat 8 silmukkaa. Vihdoin alkoi oikea koko löytyä. Aikaa prosessiin oli mennyt jo koko kevät ja melkein kesäkin. Motivaatio purkamisen ja uudelleentekemisen kanssa oli välillä vähän niin ja näin. 

Tein sukkia niinkuin koulussa joskus opetettiin: ensin molemmista varsi, sitten kantapäät, kärkiosa ja kavennukset. Kaikki erikseen. En kuitenkaan halunnut sotkea mitään magic loopia kuvioihin, kun kuviot tulivat eri puolille sukkaa enkä muutenkaan ollut ihan varma mitä olin tekemässä. 

Lopputulos on kuitenkin varsin mukava:

Malli: Cookie A. German Stockings (rav. link)

Lanka: Drops Fabel (340)

Puikot: 2,0

Langanmenekki: 100 g

Paljon en uskaltanut kuviota ja muuta ruveta säätämään.  Joustimessa on siis vähemmän silmukoita kuin ohjeenmukaisessa koossa. Kuvion ja pohjekavennukset aloitin aikaisemmin kuin ohjeessa. Hassun näköinen molluska pohkeen kohdalla on kun sukka on tasaisaisena. 

Tein myös  palmikon kierrot ja "silmkoiden siirtymiset" joka 10. kerros enkä joka 12. kuten ohjeessa. Neidin jalka kun on vielä lyhempi kuin keskimääräisen naisen, ja näin sain edes jonkin verran helmineuletta palmikoiden väliin.

Liekö syynä se, että purin toisen sukan alun moneen kertaan, kun siitä sukasta loppui lanka jo puolessa välissä kärkikavennuksia. Toisesta sukasta taas jäi hieman ylikin. Juuri sen verran, että sain toisenkin kärjen valmiiksi ja vielä silmukoitua päättelyn. En kylläkään punninnut keriä, saattoihan toisessa olla vähemmän lankaa alunperinkin.

 

Jos lankaa olisi ollut yhtään enempää, olisin tehnyt kärkeä ehkä vielä hieman pidemmäksi. Ihan hätätilassa olisin onneksi tiennyt kanssaNeulojan, jolla on varastossaan kerä samaa lankaa. Hädissäni jo ennakkokyselin saisinko muutamaa metriä "lainaksi".... Vaan pärjäsinpäs ilman!

Tykkään tehdä näitä Cookie A:n malleja. Kuviossa, joissa tapahtuu koko ajan, ei tylsyys iske. Ja kun molemman sukat ovat erilaiset, ei myöskään tule toisen sukan syndroomaa. 

Seuraavat sukat on jo mielessä.... joko Wedge tai Rick. Vaan olisi tässä muutama muukin projekti kesken ja kiirellisempi.

Pieni kesäpaita

Bambulangasta on tullut neulottua yhtä jos toistakin. Jostain syystä itselle ei ole kesäpaitaa siitä tehtynä, vaikka jo useampana kesänä olen sitä miettinyt.

Alkukesästä sitten Blend Bamboohon tuli uusi, ihana tumman viininpunainen sävy. Siitä piti ehdottomasti saada kesäpaita.

Mallia etsiskelin pitkään ja hartaasti. Selasin kaikki jemmassa olevat lehdet ja tietenkin Ravelryn läpikotaisin. Mikään ei kuitenkaan tuntunut juuri siltä mallilta jonka haluaisin tehdä. Kunnes sitten juuri ennen kesälomani alkua ilmeistyi uusi Moda ja - tadaa - sieltä löyty malli, joka oli täydellinen. Ei ihan sileää neuletta, mutta ei liian pitsistäkään. Ei ihan yksivärinen, mutta ei liian kirjavakaan. 

Lomallahan on aikaa kutoa.... Bambu on mukavaa kutoa vaikka lämpimämpänäkin kesäpäivänä, koska se ei hiosta. Ihan kesäloman aikana en neuletta saanut valmiiksi, mutta ehti kuitenkin vielä näihin kesäisiin päiviin, joita on riittänyt! 

Kuvaaminen tuntuu aina unohtuvan kun paita on päällä ja/tai kuvausavustaja paikalla. Joudutte nyt tyytymään epäonnistuneeseen otokseen. Värit ovat vallankin vääristyneet.  Punainen on siis tumman viininpunainen. Raidoitus on harmaata ja vaaleanpunaista.  

Malli: Moda 5/2013, ohje nro 13

Lanka: Hjertegarn Blend Bamboo, viininpun. (4677), 

harmaa (1361) ja v.pun. (4951)

Puikot 3,0

Langanmenekki: 255 g

Koko: M  

 

Hihojen pyöriössä piti olla varaa olkapäälle tulevaan rypytykseen. Kuten kuvasta näkyy, rypytystä ei tullut. Ihan hyvä vaan, en niin rypytyksestä olisi välittänytkään. Hiha tehtiin puolisuunnikkaana, eli alareunaan ei tullut lainkaan suoraa osuutta, vaan kavennukset joka toisella kerroksella aloitettiin heti alusta.Kun hiha oli halutun mittainen loput silmukat pääteltiin. Ensin ajattelin, että voisin ommella hihaa alareunoista yhteen vähän pitemmän matkaa kuin ohjeessa, jolloin rypytystä ei tulisi. Kun sovitin hihaa paikoilleen, huomasin, että itse asiassa alareunaa piti ommella vähemmän, että sain sen yleensä riittämään koko koloonsa.

Mitä ilmeisemmin kerrostiheys ei ollut ihan sama kuin ohjeessa, vaikka leveyden puolesta silmukkamäärä olikin sopiva.

Pusero on muuten onnistunut, mutta kaula-aukko edestä lerpattaa hieman. Ehkä viritän siihen ohuen kuminauhan. 

Mutta: Ah, ihana kesäpaita!

Kesäterveiset

Kesä on viuhahtanut ohi nopeammin kuin on ehtinytneuloa, saatikaan bloggailla!

Kesän alkuun valmistui vanhemmalle neidille jo näköjään perinteeksi muodostuva "Nimipäivälahjaneule kesäksi".

Malli: Marks&Kattens #12002

Lanka: Trio 444

Puikot: 4,0

Langanmenekki: 400 g

Koko:152 cm

Tavoite oli, että tällä kertaa saan tehtyä neuleen suoraan ohjetta seuraamalla, tarvitsematta muunnella mitään. Haaveeksi jäi....

Koska en ollut varma langan riittävyydestä, mutta halusin tunikasta mahdollisimman pitkän, niin patenttiratkaisuhan on tehdä neule ylhäältä alaspäin ja tietysti myös yhtenä kappaleena. Eli siis: otetaan ohje ja aloitetaan lukeminen lopusta päin.  Ei paljon muokattavaa, eihän?

Paitsi, että olisi tietenkin pitänyt ensihätään vähentää ne saumavarasilmukat....  Kun silmukoita on kymmenellä sentillä 21, suurentaa kahdeksan lisäsilmukkaa pääntietä huomattavasti! Kyllähän se vähän isolta näytti, mutta pakkohan kappale oli tehdä hihantiehen asti ennen kuin voi koittaa tekelettään. Isohan se.

Purkuun vaan ja uusiksi. Vähennetyillä silmukoilla tehtiin toisella yrittämällä vähän vähemmän matkaa ennen uutta kokeilua. Silmukoita tuntui silti olevan liikaa ja vieläkin piti pienentää. Lisäksi tein niskaan pienen korotusosan, jotta tunika istuisi päälle paremmin. Vaan eipä sekään vielä riittänyt.

Kolmannella kerralla en enää viitsinyt purkaa. Ratkaisuna virkkasin lopuksi pääntiehen kiinteitä silmukoita pari kerrosta ja sainkin sen siedettävän kokoiseksi. 

Alkuhankaluuksien jälkeen loppu olikin nopeaa, joskin aivotonta neulottavaa. Kunhan muisti sivuissa levennykset. Silmukkamerkit olivat arvossa arvaamattomassa, kun osuivat käteen ja huomauttivat lisäyskohdasta.

Tykkään kovasti neuleen pinnasta. Langassa vaihtelevat puuvillainen ja viskoosinen osuu ja pinnasta tulee kivan raidoittuva ihan itsestään. Tosin mallikuvassa raidat ovat selvästi leveämpiä ja ehkä hieman kivempia kuin omassa ympyränä tehdyssä versiossa. 

Että näin sain kätevästi ja nopeasti tehtyä Neidille tunikan - ihan melkein suoraan ohjeen mukaan!