Huovutettua

Pakkaset paukkuvat täällä eteläisessäkin Suomessa. Juuri sopivasti ennen pahimpaa pauketta sain tehtyä uudet huovutetut lapaset. Entisille kävi vähän hullusti - kuluivat pahukset puhki ihan totaalisesti. Muistikuvana oli, että lankaa olisi pienen pieni nöttönen jäänyt jäljelle, mutta lankavarastojen kaivelu ei auttanut. Blogin luku paljasti, että lankaa ei tosiaankaan jäänyt. 

Hahtuvahan on ollut jemmassa jo toista vuotta odottamassa. Pipo sentään valmistui - toisaalta kun olin jo tekemässä lapasia pipo katosi. Parin viikon jälkeen, kun olin jo menettänyt toivoni löytymisestä, se ilmestyikin eräään kassin pohjalle!  Onneksi, nyt on vihdoinkin koko setti valmiina, takki, huivi, lapaset ja pipo kaikki sävy sävyyn. Eikä mennyt kuin puolitoista vuotta!

Yhtä hankalat olivat nämäkin lapaset tehdä kun edelliset huovutetutkin. Ohjeita löytyy vaikka kuinka, mutta meikäläisen pikkuruisiin käsiin mitoitettuna tuntuivat jo alkuunsa jättimäisiltä. Lopulta päädyin 40 s:aan, josta tulikin aika sopivat, muutaman silmukan olisi vieläkin voinut vähentää, mutta nyt alle mahtuu vielä ohuet lapaset, joten näille keleille varsin mainiot. Pituuskin osui kohdalleen - ja peukku mahtuu kun vähän pesun jälkeen venytti.

Puikot: 5,0

Lanka: Evilla hahtuvalanka (A-67), Janne (427)

Langanmenekki: 54 g

Resori sukkalangasta oli hyvä ratkaisu ja tykkäsin siitä, joten se oli itsestäänselvyys näihinkin. Eikä Janne(kaan) paljoa kärsinyt pesukonekäsittelyssä. Hyvää lankaa, huoletta voi koneeseen heittää, vaikkei  villaohjelmaa olisikaan.

Suurin hankaluus oli siinä, että hahtuva olikin yksisäikeistä, jotenkin olin kuvitellut sen olevan kaksinkertaista. Halusin värin liukuvan mustasta punaiseen. Kiekossa vaihtui värit kahteen kertaan ja vielä niin, että sisällä oli musta ja ulkona punainen, eli lopputulos näin aloittaen olisi ollut tasaisen sekainen koko matkan. Ei kun kiekko puoliksi ja molemmista aloittamaan mustalla. Kudoin aina neljä kerrosta ja vaihdoin toiseen lapaseen, että väri olisi vaihtunut tasaisesti. Muuten hyvä, mutta liukuma oli niin pitkä, että tällä menetelmällä olisi tullut kokonaan mustat lapaset. Ja purkamaan.

Hahtuvan purkaminen on vähintäänkin haastavaa :-) En varsinaisesti suosittele kenellekään.... Vaihdoin ensin toisen säikeen vähemmän mustakksi ja sitten toisenkin ja lopuksi molemmat punaiseksi. Lopputulos ei ihan vastaaa sitä mielikuvaa, mikä alunperin lapasista oli, mutta kohtuullisen kelvollinen kuitenkin.

Onneksi myös hahtuvaa on jäljellä niin paljon, että siitä saan vielä toisetkin lapaset, sitten parin vuoden kuluttua kun nämä ovat puhkikuluneet.

Alpakkapipo

Kaveri täytti vähän aikaa sitten vuosia. Jo ennen joulua Kaveri kyseli, että mitäs jos tekisin hänelle pipon. Kun kaupassa on vain kalliita ja nekin akryyliä. Joulutouhujen keskellä en ehtinyt ajatellakaan mitään ylimääräisen pipon tekemistä. Sitten vuoden vaihteen jälkeen muistui nuo vihjailut mieleen. Koska aikaakin mukavasti oli, päätin tehdä pipon synttärilahjaksi. Onneksi olin saanut selvät ohjeet jo siitä, millainen pipon pitäis olla: valkoinen, palmikkoja, ylettyy korville, ei tupsua ja tietenkin sellainen, ettei kutita. 

Langaksi valitsin pehmeän alpakkalangan. Ohjeen löytäminen olikin taas kerran haastavampi juttu. Ajattelin jotain tämä tapaista. Mutta Novitan ohje on kuitenkin Crystalia joka on paljon paksumpaa kuin käyttämäni alpakka. Ei kun miettimään sopivaa silmukkamäärää. Ravelrystä taas kaivelin monia erilaisia palmikkopipojen ohjetta, ja niiden perusteella arvoin silmukkamäärän. 

 
Inspiraatio: Novita Talvi 2010, ohje nro 14
Lanka: Marks&Kattens Alpaca (362)

Puikot: 6,0

Langanmenekki: 110 g

Toinen ongelmakohta oli se, että halusin palmikoiden alkavan korvaläpistä. Eli miten toteuttaa silmkoiden lisääminen. Entä miten saisin otsan ja niskan silmukat nätisti lisättyä niin, että palmikot sijoittuvat tasaisesti. Loppulta päädyin siihen, että palmikkoja on seitsemän kappaletta. Korvaläpissä kaksi, niskaan kaksi ja otsalle kolme. Ja sitten taas laskettiin silmukkamääriä uudestaan... 

Kun lopulta ensimmäinen korvaläppä oli muutamaan kertaan koetehty, oli tyytyväinen ja sen jälkeen pipo valmistuikin nopeasti. Hyvin suunniteltu oli jälleen kerran puoliksi tehty!

Lopputulos oli kohtuullisen sopiva. Vähän pienempi olisi voinut olla, mutta nyt sisälle voi laittaa vaikka fleecevuorin, niin pitää tuultakin. Kaveri oli hyvin yllättynyt ja tyytyväinen pipoonsa.  Lankaa jäi jonkin verran jäljelle ja ajattelin, että siitä voi tehdä solmimisnauhat jälkikäteen. Niitä Kaveri ei kuitenkaan halunnut, kun korvaläpät tulevat jo niin pitkälle - tarkoituksella, että posketkin saavat vähän suojaa.

Välipäivänäpertelyä

Välipäivinä riittii aikaa jopa neuloskella. Muttei enää blogata....

Mies sai kaipaamansa sukat ihan muutamassa päivässä. Tavalliset raidalliset perussukat. Ranskalaisella kantapäällä. Sen olen huomannut toimivan parhaiten meidän perheen jalkavissa koivissa. Kohta osaan tehdä sen jo ilman ohjettakin :-) Toistaiseksi pitää aina kaivaa ohje jostain. Onneksi netistä ja Ullasta löytyy!

Lanka: Gjestal Janne (427,413 ja 434)

Puikot: 3,5

Koko: 43

Langanmenekki: 125 g

Jälki oli jonkin verran tiivimpää kuin paidassa . Tosin puikkokokokin tipahti 4,5:sta 3,5. Ja jälkimmäinen vielä sileänä ympyränä. Tykkään kyllä että tämä jälkimmäinen on parempi.

Kuvasta näkyykin, että värinvaihtokohta ei ole ihan keskellä jalkapohjaa. Kun kohta on tuossa kantalapun loppumiskohdassa, niin ei tarvinnut katkaista lankoja kantapään kohdalla. (Ja taas säästyi neljä pääteltävää langanpäätä!) Ajattelin myös, että ei ehkä painaisi niin ikävästi jalkaan. Ihan pätevä ratkaisu tuntuu oleva, käytän varmaan toistekin.

Toinen sukkapari olikin jonkun verran pienempää kokoa. Keväällä syntynyneelle pikkusukulaiselle tein silloin jakun.. Jokin aika sitten tyttö oli meillä kylässä ja vielä mahtui takki päälle. Jalassa olivat isosiskolle aikaisemmin tekemäni sukat. Ne alkoivat olla jo liian pienet ja ajattelin, että koska takkilankaa on vielä jäljellä, voisi niistä tehdä samaa sarjaa sukatkin. Projekti vähän viivästyi, mutta nyt vihdoinkin sain sukat tehtyä.

Malli: Nancy Bush, Baby Bootkin (kirjasta Knitting Vintage Socks)
Lanka: Nalle (vaal. pun.) ja Nalle Color (873?)
Puikot: 2,5
Koko: n. 1 v.

Tällä kertaa en oikeastaan muunnellut ohjetta lainkaan. Muutama silmukka enemmän kavennettuna takaosasta, että tuli sopiva 2o, 2 n -takaresori. Vaihtelu 2 ja 1 silmukan välillä resorissa ei toimi - aina joutuu purkamaan kun ei saa rytmistä kiinni.

Sukat olivat jalkaterästä oikein sopivan kokoiset (pienellä kasvunvaralla) ja varressa on tilaa sen verran, että mahtuu vaikka college-housujen päälle. Mutta ei ne sukkistenkaan päällä nilkkoihin tipu. 

Jakku mahtuu vieläkin pienen päälle. Leveyttä on tarpeeksi ja pituuskin riittää. Paitsi hihoissa. Lupasin vielä tehdä hihoihin pienet jatko-osat. Jokunen kerros ainaoikeaa hihansuuhun ja jakku mahtuu vielä loppukevään ja ehkä alkukesänkin viileät illat.

Joululahjoja

Jouluaatto on onnellisesti ohi, joten on aika täälläkin paljastaa lahjaneuleita.

Kuten jo kesällä epäilinkin Kevätpäiväntasaushuivi päätyi pukinkonttiin äidille. Äiti tykkäsi ja varmasti päätyy parempaan kotiin äidin huomaan kuin minun kaapinperälle! Alunperin suunnitelmissa oli lapaset viimejouluisten sukkien kavereiksi, mutta aika loppui kesken.

Sisko sai lapassormikkaat, joista lisää kunhan saan kuvan. Se tietenkin siinä joulutohinassa unohtui!  

Lapset jäivät tänä jouluna vaille äidin tekemiä lahjoja. Suunnitelmissa on jo jokaiselle jotain. Kunhan vaan tämä jouluähky helpottaa, niin intoa on jo seuraaviin töihin. Pieni hengähdystauko on paikallaan viimehetken loppurutistuksen jälkeen.

Nimittäin läheltä piti, ettei Mies saanut villapaitaansa palasina! Illat ja yöt loppuivat pahasti kesken. Kasattua juuri ja juuri ehdin, langat jäi päättelemättä prässäyksestä puhumattakaan. Pakettiin kuitenkin laitoin, ja yllätys oli melkoinen. Mies oli päätellyt, että mitään en hänelle ehdi tehdä koska "sala-aika" on vähissä. Hänpä ei huomannut, että hihat ja takakappale valmistuivat siinä silmien alla! Etukappaletta kuvioineen en uskaltanut tehdä - ainahan on vaarana että jotain erikoisempaa tehdessä mies kuitenkin saattaa udella mitä siitä on tulossa. Tavismustaa hihaa ei paljon ihmetellä... 

Kuva ei ole kovin kummonen, koitan saada vielä uuden kuvan Miehen päällä.

Malli: Filati nro 41, ohje 41

Lanka: Gjestal Janne, 427, 413, 434

Puikot: 4,5 ja 5

Koko: L

Langanmenekki: 753 g

Malli on napattu syksyn Filati-lehdestä (sivulla toiseksi alin rivi, toinen vasemmalta). Lankana vanhaa tuttua Jannea, joka metrimäärältään oli ohjeenmukaista (50 g = 100 m), käytännössä ilmeisesti kuitenkin vähän ohuempaa, koska neuleesta tuli vähän kapeampi kuin ohjeessa. Niin, niin mallitilkusta huolimatta. Lisäsin jo alun perin silmukoita, mutta olisi voinut laittaa vieläkin lisää. Ilmeisesti suurena pintana mallineule veti vielä enemmän kasaan.  Normaalistihan en missään nimessä kutoisi Jannea edes tuolla 4,5 puikoilla. Hihat kun tein suljettuna neuleena, vielä menetteli. Takakappale pintana olisi ehkä sittenkin vaatinut pienemmät puikot.

 

Mallineule nimittäin oli sitten vihoviimeistä! Kuviosta tulee kivan kolmiomaista - koska joka toinen silmukka nostetaan neulomatta. Käytännössä siis jokainen kerros kudotaan kahteen kertaan. Ja kun kyse on aikuisen miehen paidasta, niin kerroksia riitti.... Niinpä takakappale päätyi sitten sileään mustaan mallineuleen sijaan.

Tässä lähikuva mallineuleesta. Värit paloivat pahasti puhki, mutta kuvio näkyy.

Kaulukseenkin laitoin lisää silmukoita, mutta siitäkin tuli kuvan kaulusta pienempi. Lähinä se sojottaa taakse päin, ei sivuille kuten kuvassa. Olkoot tuollainen. 

Vaikka neuleesta tuli odotettua niukempilinjainen, niin on saajalle siis mieluinen. Kuulemma on hyvä, että on vähän "vähemmänkin leveitä" malleja, jotka mahtuu paremmin talvitakin alle. 

Jämälangoista tehtävät sukat on jo puikoilla. Huomasin, että miehen edelliset villasukat ovat jo aivan puhki. Ihmekös tuo, kun on tehty joskus kymmenen vuotta sitten. Kun jalka ei enää kasva, niin miksi niitä uusia tekemään....

Pikkutöitä

Hiljakseen on töitä valmistunut. Joululahjojen ohella vähän näytettävääkin.

Pieniä juttuja. Kuten kännykkäpusseja koulun joulumyyjäisiin. Kavereita näille viimevuotisille, mitä niistä vielä jäljellä oli. Kovin montaa en ehtinyt niitä tehdä. Muistaakseni viitisen kappaletta tuli aikaiseksi. Kuvat jäi ottamatta, kun viimetipassa langat vielä päättelin ja toimitin koululle. Myymään en ehtinyt, joten en tiedä mitä jäi yli. Pyysin erästä toista äitiä ottamaan loput talteen. 

Oikeasti on valmistunut myös Baktus-huivi. Taisin aloittaa jo viime talvena joskus. Lankana Kunstgarn. Kerin langan kahtia tein vuorotellen molemmista kaksi kerrosta. Aika hyvin sattoi värit menemään ja se kohta jossa on punasta osui melkein keskelle. Punnitsin huivia vähän väliä, että saisin mahdollisimman pitkän ja langan käytettyä. Eipä kovin suuria jämäkeriä jäänytkään!

Malli: Baktus

Lanka: Hjertegarnin Kunstgarn, väri 05

Puikot: 3,0

Langanmenekki: 100 g

Langankäytöllisesti huivi onnistui siis mainiosti. Myös raidoitus meni kivan symmetrisesti molempiin päihin. Huivista tosin tuli paljon himmeämpi väritykseltään kuin olisin halunnut ja miltä kerä näytti.  Olisi sittenkin kannattanut ottaa se kirkkaampi väri! Kuvassa näyttää siltä että keskipunaisen vieressä molemmilla puolilla on pelkkää liilaa, oikeasti siinä välissä on punaista kassa. Raidotus ei pääse kuvassa edukseen.

Neulejälki on ehkä vähän turhan tiukkaa, olisi kannattanut ottaa vaikka 3,25 tai 3,5 puikot. Huivista tuli myös mielestäni keskeltä liian leveä ja pituudesta vähän lyhyt. Että näin. Olisi pitänyt tehdä varmaankin keskellä tehdä tasaleveä osuus. 

Joululahjat ovat jo melkein valmiina. Nyt olen jo aloittanut myös uutta työtä, joka ei todellakaan ehdi jouluksi, eikä ole tarkoituskaan. Mutta sitä voi tehdä kun muu kotiväki on paikalla ja hereillä!

Vihdoinkin näytettävää!

Onpas taas pitkä aika viime päivityksestä!. Vaan eipä ole paljon näytettävääkään ollut. Enimmäkseen Hys-hys -hommia on piisaillut, ne vähät mitä on ehtinyt tekemään. Niistä sitten joskus ensi vuonna lisää... jos edes jouluksi ehtivät valmistuakaan. Epäilys on suuri.

Nuoremalle Neidille löysin kivan hopeanvärisen mekon jouluksi. Mekossa on vain kapeat olkaimet, joten keksin, että pitää saada bolero päälle. Varastosta löytyikin sopivasti Lidlistä hankittua "Fantasy wool" -lankaa. (Tosi wool - 97% akryyliä ja metallilanka 3% polyesteria!). Joskus on tarttunut tuo 400 g mukaan tarkoituksena tehdä jotain joulukoristeita tms. Viime vuonnahan osasta syntyi kännykkäkoteloita. Tänä vuonna tarkoitus oli tehdä lisää, mutta aikataulut pettävät  käsitöiden  osalta muutenkin niin pahasti, että ei taida ehtiä. 

Malli: Moda 6/2009, malli 37

Lanka: Lidl Fantasy Wool

Puikot: 3,0

Koko: 6 v

Langanmenekki: 135 g

Ohjeeksi löysin viime vuotisesta Modasta sopivan boleron. Tosin ohjeessa oli ainaoikein-neulosta, jonka hylkäsin heti ja siirryin sileään.  Koska ohjeen tiheys oli 27 s ja pikkuriikkisen mallitilkun mukaan oma tiheyteni oli 25 s, päädyin tekemään 6-vuotiaan koon sijaan 4-vuotiaan. Kun olin kutonut viitisen senttiä ja mittailin ympärystä, niin totesin, että ainakin 20 silmukkaa voi huoletta vähentää. Purkuun siis ja uusi kokeilu. Loppujen lopuksi silmukoita on vähemmän kuin 2 -vuotiaan koossa. Lopullinen tiheyskin oli ehkä lähempänä 23 silmukkaa!  Melkein ohjeen mukaan taas. Pituuttakin vähän lisää ja hihasta avarampi.

Tykkään tosta röyhelöjutusta. Vähän työläs tosin tehdä: Ensin poimitaan kappaleiden reunoista silmukat, sitten luodaan 3 x tuo silmukkamäärä puikoille, neulotaan, kavennetaan ja lopuksi neulotaan etureunan silmukoiden kanssa yhteen.  Ehkä vaivan arvoinen kuitenkin. Koristenauhoista tuli toisesta vähän turhan pitkä, mutta en enää jaksanut ruveta tekemään uutta.  

Nappi pitäisi vielä löytää. Muuten valmiina joulukauden avajaisiin!

Isoja juttuja, osa III

Mitä jääkiekkojoukkuetta teillä kaannattetaan?
Meillä kannatetaan:

Bluesia! Tai miesväki kannattaa. Äiti on edelleen TPS:n tyttöjä.

Lupasin helmikuussa synttärilahjana tehdä fanipaidan. Koska siinä vaiheessa synttäreihin oli enää pari viikkoa aikaa, en sentään luvannut sen syntymäpäivään mennessä valmistuvan. Tavoite oli saada se valmiiksi ennen jääkiekkokauden loppua. Jos Blues olisi päässyt loppuotteluun, olisin rutistanut paidan loppuun vaikka miten. Ei tarvinnut. Kesällä ei villapaitaa tarvittu. Melkein ehti valmiiksi kauden avaukseen.

Oli siinä urakkaa! Ensin etsittiin riittävän isoa kuvaa logosta. Sitten etsittiin mahdollisia tapoja muuttaa kuva sopivan kokoiseksi pikseleiksi - sekä saada se muutettua html-muotoon, jotta sen voisi printata. Vielä ennen printtaamista piti kuvaa vielä hienosäätää pikselittäin, että sai sen nätiksi ja symmetriseksi. Onneksi suurimman osan tästä työstä teki Mies, jolla on paremmat taidot tällaisten asioiden suhteen.

Eikä tietenkään riitä että on logo etupuolella, vaan numero ja nimi on myös saatava taakse. Numerona on Pojan jalkapallopelipaidan numero. Nekin piti erikseen säätää.Numero olisi voinut olla vielä vähän ylempänä.

Malli: oma

Lanka: M&K Superwash Safir (513 ja 1867 ), Nalle (011)

Puikot: 3 ja 3,5

Langanmenekki: 500 g (tasan!)

Paljon työtä ja pähkäilyä vaati myös lankojen etsintä. Lanka ei saisi olla liian paksua, jotta kuvion saisi mahtumaan eikä neuleesta tulisi liian tönkköä. Ei liian ohutta, ettei kestä ikuisuutta tehdä. Ja ennen kaikkea: missä langassa olisi sopivat värit!

Loppujen lopuksi päädyin Mark&Kattensin Superwash Safiriin josta löytyi tarpeeksi tumma sininen, joka ei kuitenkaan ollut liilahtava tai harmahtava. Ihmeiden ihme, myös langan keltainen oli aika lähellä oikeaa sävyä. Langan paksuus (50 g = 127 m) on niin lähellä Nallen paksuutta, että käytin sitä valkoisena, varastossa kun sitä oli enemmän kuin riittävästi.

Ensin ajattelin tehdä koko kuvion intarnasialla, mutta sitten päädyin siihen, ettei yhden silmukan kuviota ole kovin järkevää tällä tekniikalla tehdä. Intarnasialla on nyt tehty valkoinen B keskellä  (ja kruunun keskiosa) sekä numerot takana. Nimen tein suoraan kahdella värillä ja loput kirjoin päälle. Kirjominen on yksi niistä hommista jota inhoan. Useampaan kertaan piti jotain kohtaa purkaa ja laittaa uudestaan.

Lopputulos on kyllä kaiken tuon vaivan arvoinen! Kasvunvaraa piti olla runsaasti, ettei tarvitse ensi talvena tehdä uutta. Vaan taisi saaja venähtää ensimmäiset kasvunvarat jo tämän puolen vuoden valmistumisaikana.... hihoissa  sentään on vielä varaa - ja leveydessä.  Käyttäjäkin tykkää ja varmasti paitaa tullaan tämän talven aikana paljon pitämään!