Piristystä syksyyn

Vaikka toistaiseksi syyspäivät ovat olleet kuulaita ja aurinkoisia, niin olen jo varautunut sateisen harmaisiin päiviin pirteällä sukkaparilla. 

Räsymattosukkia on tullut nähtyä jos jonkinlaisia. Toiset ovat mielestäni onnistuneet värivalinnaltaa paremmin kuin toiset. Itse mietin väriyhdistelmääni kovasti. Onko tulos ihan liian räväkkä ja räikeä. (Voiko sukat olla liian räväkät???) 

Ystävän yllyttämänä uskaltaudun tekemään pitkät syyssukat pirteistä Villen raitalangoista. 

Mallia otin edellisistä, hyvin istuvista polvareista. Kärjestä aloitin ja pohkeessa asettelin kudinta valmiin sukan päälle ja lisäilin silmukat samaa tahtia. Yleensä olen tehnyt 7 veikan paksuisesta langasta sukat 48 silmukalla. Ilmeisesti Ville on aavistuksen pakumpaa, koska silmukkamäärä piti pudottaa 44:ään, kun jalan päällä tuntui liian löysältä. Onneksi tajusin kokeilla heti alkumetreillä sopivuutta!

Malli: omaan jalkaan sopivat

Lanka: Nordea Raita-Ville sateenkaari (881) ja punakirjava (882)

Puikot: 3,5

Langanmenekki: 185 g

Kudoin vuorotellen 3 kerrosta kummallakin langalla. Kerroksen vaihtumiskohtaa en yrittänytkään sen kummemmin piilotella. Värit vaihtuvat niin, että kerroksen vaihtokohta uppoaa joukkoon mukavasti. Kyllähän kohdan huomaa, kun kuvasta katsoo, mutta asettelin sen reiden sisäpuolelle, joten käytössä ei pistä silmään.

Ihanan värikkäät, paksut, lämpimät ja jalkaan sopivat!

Syyshärpäke

Vaatekaappi on jo pitkään kaivannut mustaa neuletakkia, jonka voisi helposti töissä vetäistä päällensä.  Siis _mustaa_, apua! Ainoa yhtään sopiva vuodeaika projektille on tietenkin kesä. 

Ravelry-jonosta bongasin Hitofude Cardiganin, joka kiehtoi sekä tekotapansa, että mallinsa vuoksi. 

Kovasti epäilytti miten villalangalle tehty ohje istuisi puuvillalle. Ravelryn projekteista löytyi jälleen kerran apu. Moni oli tehnyt puuvillasta, joten uskaltauduin kokeilemaan. 

Apua löytyi myös koon määrittelemiseen. Valitsin lopulta L-koon, koska tiheys sopi parhaiten 3,25 puikoille ja silloin L-koosta tuli sopiva minulle. 

Malli: Hitofude Cardigan (rav.link)

Lanka: Hjertegarn Cotton 8, 199

Puikot: 3,25

Langanmenekki: 320g

Koko: M

Hämmästyttävää kyllä, neule valmistui meikäläisen mittapuulla todella nopeasti. Kahdessa kuukaudessa! Olihan siinä kesäloma aikaa, mutta silti. 

Tässä olen jo ehtinyt Hitofudeani jonkun aikaa käyttääkin. Oikein kiva pitää päällä ja puolipitkät hihat ovat juuri sopivat. Tykkään ja tulen varmasti käyttämään paljon. 

Saatanpa jopa tehdä jostain villalangasta toisen talveksi, siihen sitten ehkä vähän pidemmät hihat. Toisaalta "tekemättömiä" malleja on jonoksi asti, ehkä talviversio jää vain haaveeksi

Mustan kuvaaminen oli todella haasteellista. Ylivalotettiin vaaleat osat, jotta kuviosta saataisiin edes jotain näkyviin. Oikeasti siis on ihan mustan musta takki!

Ampparipesiä anopille

Tänä kesänä on amppareita lennellyt enemmän kuin tarpeeksi, ihan joka puolella.

Meillä mökillä on joka kesä ainakin pari pesää jostain löytynyt. Niinpä päätin tehdä muutaman valepesän jo valmiiksi kevääksi. Annoin ne anopille nimpparilahjaksi, saa hän päättää missä eniten tarvitaan. 

Lanka: Nordea Ville (812)

Koukku: 4,0

Langanmenekki: yht. n 90 g

Koko: tennispallo

Varsinaista ohjetta ei ollut, palloa yritin lähteä virkkaamaan. Ensimmäinen versio oli tummemmasta langasta ja siitä tuli turhan iso. Se ei päässyt edes kuvaan ja saa jäädä "varapalloksi", jos tarvitaan vielä useampi. Toki lankaa on vielä jäljellä, voin tehdä lisää, jos keksitään lisää paikkoja.

Kesähärpäke

Kesä on vierähätänyt niin nopeasti, että bloggaukset ovat vallan jääneet jälkeen. Myönnetään, ettei kovin paljon valmista ole tullutkaan, pikkuhiljaa jotain.

Alkukesästä otin työn alle viime kesän kesäpaitaprojektin loppuunsaattamisen. Paita jäi lähes viimeistelyä vaille valmis -tilaan syksyn saapuessa. Niinpä urakka ei ollut suuren suuri, paitsi langanpäitä oli ihan liikaa pääteltäväksi! 

Ihastuin Onionin Hemp+cotton+modal -lankaan ja erityisesti sen herkullisiin väreihin. Niistä piti ehdottomasti saada kesäpaita. Löysin myös kivan ohjeen, Ravelrystä tietenkin.

Paitaa oli kiva tehdä, koska palasista tehty malli eteni nopeasti palasta toiseen. Koska tiheys ei ihan täsmännyt ja muutenkin mallia oli hieman hankala muuttaa, päädyin lopulta vain kasvattamaan palasten kokoa jokusen kerroksen, jotta sain koon riittämään rinnanympäri. 

Onneksi tajusin jo heti alkumetreillä, että missään tapauksessa en halua ommella kaikkia paloja yhteen, vaan taktikoin yhdistämällä palat päättelykerroksella neulomalla palat yhteen. Se aiheutti pientä säätöä, mutta oli kyllä sen vaivan arvoista! Minäkö inhoaisin ompelua? :D

Kainaloon piti tehdä ylimääräinen säätö, kun lopputulemana oli avoin kainalo rinnan alle asti! Jouduin siis sittenkin  ompelemaan vähäsen saumoja. 

Malli: Oahu

Lanka: Onion Hemp+cotton+modal pun. (403), sin. (407), kelt. (419) ja lime (414)

Puikot: 3,25

Langanmenekki: 240 g

Lopputuloksen "hihan" härpäkkeet vähän vaivaa. Ne lerpattavat vähän hassusti, mutta menee näinkin. Mukavan viileän kesäinen pusero, jossa värit ovat kohdillaan. 

Ihastuin palasiin niin, että suunnittelin jo tekeväni jossain vaiheessa palapeiton samalla systeemillä. Sinne saisi upotettua mukavasti jämälankojakin. Katsotaan.... 

Lahjahuivi

Innostuin Stewen Westin Exploration Station huivista, niin kuin kaikki muutkin. Olen huomannut, että varsinkaan isoja huiveja en tule kuitenkaan pitäneeksi, joten piti keksiä joku muu hyvä saaja huiville. 
Mikäpäs muu kuin hyvä joululahja! Maalis-huhtikuussa valmistunut ensimmäinen joululahja! Hyvä minä! Kerron lisää myöhemmin, jos vaikka saaja sattuu lukemaan blogia.

Siitä se ajatus sitten lähti pidemmällekin. Sain kutsun 40-vuotissynttäreille. Synttärisankari  kutoo itsekin paljon ja varsinkin muille, mutta joka ei koskaan saa mitään itsetehtyä "koska tekee itse". Tiedän, kuinka ihanaa silti on saada jotain itsetehtyä, jotain, joka on ajatuksella valmistettu juuri minulle.

Siksi valitsin värimaailman oikein tarkkaan ja saajalle sopivaksi. Kelasin lopulta _kaikki_ Ravelryn (silloiset) noin 3000 projektia läpi saadakseni ideoita ja pohjaa työlle. 

Lopulta päädyin versioon, jossa värinä A eli "väliraita" on valkoinen. Sitten punaista, sinistä ja vihreää. Kirkkaita, saajan värisiä. Vielä sopiva lanka ja juuri oikeat värisävyt. 

Toinen huivi oli paljon helpompi tehdä kuin ensimmäinen. Ymmärsin olla katkaisematta lankoja ihan joka paikaissa, vaikka käskettiin. Reunan I-cordin sisällä lanka kulki mukavasti piilossa reunassa ja säästyin monen monelta langan päättelyltä. Muutenkin homma sujui sutjakkaammin kun tiesin mitä tehdä ja mitä tulee seuraavaksi. 

Malli: Exploration Station

Lanka: Hjertegarn Sock 4, valk. (1000), fuksia (4340), vedenvihr. (1424) ja  sin. (6500)

Puikot: 4,0 

Huivia oli kiva ja mielenkiintoista tehdä, kun kahta samanlaista kohtaa ei ollut. 

Langanmenekkiä jännitin. Olin varannut valkoista ja sinistä kaksi kerää ja punaista ja vihreää yhdet kerät. Teoriassa niiden piti riittää, koska kerässä on 210 m ja ohjeessa sanottiin vähän vähemmänkin riittävän (183 m ja 169 m). Lopulta vihreä, jota piti mennä vähemmän, jäi vain pienen pieni päättelypää, kun taas punaista jäi vähän enemmän, vaikka sitä piti kulua enemmän. Eihän noita metrimääriä ihan noin tarkkaan yleensä ilmoitetakaan. Metrin tarkkuudella! Mutta aika lähellä kuitenkin.

Saaja tykkäsi lahjasta ja muutkin olivat sitä mieltä, että värien valinta osui nappiin. Kannatti siis käyttää yksi viikonloppu pelkästään suunnittelutyöhön. 

Pienelle pientä

Jokin aika sitten sukuun syntyi uusi tulokas ja pitihän vauvalle tehdä jotain kivaa. 

Valitsin tutun ja turvallisen bambulangan, se on ihanan pehmeää vauvankin iholle, vaikkei sitä ehkä pelkkää paljasta ihoa vasten pidetäkään.

Kun aloitin projektin, en tiennyt onko tulokas tyttö vai poika, joten valitsin molemmille sopivia värejä pienellä retro-ajatuksella. 

Pöllömalli ei tällä kertaa inspiroinut, valitsin samasta katalogista toisen mallin. Raitajakku on ollut listalla "olisi kiva tehdä jollekin" ja nyt se pääsi puikoille. Ohjeesta poiketen päätin vähän istuttaa hihoja ja jättää hupun pois, koska ihan pienellä vauvalla se on mielestäni vähän epäkäytännöllinen ja jää helposti niskaan ikävästi ruttuun.

Malli: Hjertegarn Baby Design nr. 11, malli E (takki)

ja perinteinen sik-sak-myssy

Lanka: Hjertegarn Blend Bamboo rusk. (2500), lime (7070) ja vedenvihreä (6029)

Puikot: 3,0

Koko: 3-6 kk

Langanmenekki: 150 g

Takin ehdin tehdä vallan hyvin, mutta myssyn kanssa meinasi tulla kiire. Lankoja päättelin vielä matkalla vierailulle.... 

Ribbipaita

Jostain kumman syystä lapset kasvavat edelleen hurjaa tahtia, eikä neljä vuotta vanhat paidat tahdo mahtua päälle. (Ei edes sille nuoremmalle!)

Vähän sain vihjailua, että uusi, lyhythihainen neulepaita kevääksi olisi kiva juttu.

Ohjeeksi valikoitui Cookie A:n Katarina Rib, jota olen katsellut sillä silmällä, että voisipa tuonkin tehdä. Omalle vartalolle tuo ribbineule ei ehkä ole kaikkeiin imartelevimpia, mutta hentoiselle teinille, se sopii vallan mainiosti. 

Langaksi valikoitui ihanan pehmeä, mutta toivottavasti ei ihan liian kuuma Hjertegarnin Merino Cotton, jossa on puolet puuvillaa, puolet merinovillaa. 

Alku oli yllättävän vaikea. Ensin pääntie oli liian avara ja päädyin purkamaan työn ja aloittamaan alusta.  Vähensin aloitussilmukkamäärää 100 silmukkaan. Aluksi tein 2 o 2 n joustinta ja lisäsin 10 s neljän kerroksen päästä ja toiset 10 silmukkaa seuraavien neljän kerroksen jälkeen. Sitten vielä kaksi kerrosta ja vasta sen jälkeen siirryin ohjeeseen.  

Toinen ongelmakohta oli saada "siirtyvän" osan kohdalle lisäykset kääntymään oikeaan suuntaan. Vaikka periaatteessa olisi voinut tehdä ihan niin kuin ohjeessa sanottiin, niin pitihän pilkunviilaajan päästä säätämään. En ihan hahmottanut olivatko lisätyt silmukat menossa jatkossa mihin suuntaan ja miten päin niiden halusin olevan.  Muutaman yrityksen jälkeen alkoi tulla mieleistä jälkeä. Asiaa vaikeutti se, että osassa valmiissa töissä näytti kaitale kaartuvan eri suuntaan kuin toisissa!  

Malli: Katrina Rib for Haiti

Lanka: Hjertegarn Merino Cotton (9235)

Puikot: 3,25

Langanmenekki: 300 g

Koko: S/M

Paidasta tuli pidempi kuin ohjeessa, kokeiltiin päälle ja todettiin, että nyt on hyvä. Siirtyvän osan annoin mennä niin pitkälle, että kohtasi "sivusauman".  

Pienet hihat olivat myöskin toivelistalla. Lopusta langasta tein looppaamalla hihoja niin pitälle kuin lankaa riitti. 

Heti pääsi käyttöön ja taidetaan tykätä. Molemmat.