Katastrofeja!

Muutamien viimepäivien aikana on iskenyt paha starttiitti.
Ensin puikoille pääsi kummipojan sukat, mutta into lopahti jo ensimmäisen kantapään tienoille koska en malttanut enää pitää näppejäni erossa tuoreen eskarilaisen pinwheelistä. Alennusmyynneistä ostin 7 veljeksen "karkkiväri" -raitalankaa, nro 895, sitä jossa on vihreää, oranssia ja punaista. Neiti kun itse ilmoitti haluavansa ko. langasta villapaidan. Onnistuin venyttämään projektia sillä varjolla, että jotain tasoittavaa pitää paitaan saada karkkiraitojen lisäksi, muuten tulee liian levotonta jälkeä. Vihdoin keksin Katiijalta idean napanneena, että sitä omenanvihreää väliin, niin sitten ehkä. Paitsi että jos se ei riitäkään... No mutta onhan sitä keltaistakin vielä ja sitten vaaleanpunaista. Nyt sitten riittää väria paidassa! Intoakin riitti ja pääsin jo melkein reunukseen asti, enää viimeinen raita karkkilankaa ja sitten vielä vihreää. Ja tässä vaiheessa tapahtuu kaksi katastrofia lähes yhtä aikaa:
Ensinnäkin: puikko katkeaa!!!! Minun hieno Knit Picksin vaihdettava irtopää katkesi naks vaan nätisti siitä kohtaa, josta puu on yhdistettynä metalliin! Enkä sitä mitenkään taittanut, otin vaan päästä kiinni siirtääkseni silmukoita eteenpäin! Pitäisiköhän tästä valittaa?
Toiseksi: (eikä ollenkaan niin dramaattisesti) Karkkiraita lanka loppuu. Siis tokihan lankaa on vielä kaksi kerää lisää, mutta ne ovat mökillä! Pitää siis odottaa vähintäänkin viikonloppuun ennen kuin pääsee jatkamaan. Höh. Kerrankin työ sujuu sutjakkaasti, eikä kyllästymistä ollut näkyvissäkään. Toivottavasti mikään muu työ ei vie mennessään ennen kuin saan langan.

Joku tietenkin nyt kyselee, että mitäs ihmettä ne langat siellä mökillä tekee. Selitys on yksinkertainen: langat ostettiin kesäloman aikana, siis mökillä ollessa. Koko loman aikana mökille kertyi myös muuta tavaraa älyttömät määrät. Mökiltä kotiutuessa piti sitten valita mitä tavaroita otetaan heti mukaan, mitä jätetään odottamaan seuraavaa käyntiä. Mies oli vakaasti sitä mieltä, että (suurin osa) vaatteista otetaan mukaan ja vielä ruuatkin! Emännän langat oli siinä prioriteettiasteikoissa aika alhaisella sijalla... Muutaman kerän onnistuin änkeämään mukaan, niitä joita kuvittelin tarvitsevani. En ajatellut että näin innokkaastin pinwheelin uppoaisin!

Toisaalta tämä antaa mahdollisuuden aloittaa taas seuraava työ. Älkääkä ollenkaan huudelko, että edelliset valmiiksi ensin!

Niin, kuvia ei vieläkään.... nyt paistaisi aurinko, joten koitanpa houkutella Miestä pieneen kuvaussessioon ulkoilmaan... ;-)