Ei tullut sukkia...

... tuli vatsatauti. Mikä lie rota- tai norovirus, niitä on liikkeellä niin, että päiväkoteja jo melkein suljetaan.

Perjantaina lähdimme illansuussa reissuun ja kuinkas ollakaan kahden tunnin ajomatkasta ehti mennä puoli tuntia kun nuorimmainen oksensi. Ihanaa - moottoritiellä, ei voinut heti edes pysähtyä. Neiti tietenkin istuu turvaistuimessa, eikä päässyt yhtään kumartumaan, eli KAIKKI paikat oli oksennuksessa. Fiksuna olin avannut ulkopukua ja yrjöä oli sitten paidan sisässäkin. Ei kun takaisin kotiin. Mikäs sen kivempaa kuin pieni 80 km:n ilta-ajelu, joista jälkimmäinen puolisko huutavan lapsen kanssa! Eihän se oksentelu siihen loppunut, mutta onneksi kotiin asti päästiin ennen seuraavaa rykäystä.

Lauantaina sitten nousi kuume ja minä itse olin kanssa kohtuullisen huonossa kunnossa - täysin vetämätön olo eikä ruoka maistunut. En sentään oksentanut, pari yökkäystä vaan. Illalla pystyin jo vähän leipää nakertamaan.

Sunnuntaina olin jo niin kunnossa, että päätin lähteä isompien lasten kanssa uudestaan matkaan. Reissun kohteena kun oli siskoni lapsen ristiäiset, eikä meillä kovin laaja suku ole, muutamakin poisjäänti tekee loven vierasmäärään. Pienin jätettiin isin kanssa kotiin.

Kaikki sujui oikein mallikkaasti ja lapset käyttäytyivät hyvin vastoinkäymisistä huolimatta. Jaksoivat vielä kotimatkankin samana päivänä suuremmitta murinoitta.

Mutta eikös sitten yöllä kolmelta herännyt vanhempi neiti oksentamaan - tai siis siihen että oli oksentanut sänkyynsä. Huokaus. Tästä ei niin vähällä selvittykään.

Tänään en paljon muuta ole ehtinyt tehdä kuin pestä pyykkiä... perjantai-illalla ei ehtinyt kuin turvaistuimen päällisen pestä. Lauantaina en jaksanut eikä sunnuntaina ehtinyt. Urakkaa jää vielä huomisellekin. Nyt vaan odotetaan että josko ensi yönä koululainen oksentaisi....

Eli kaiken tämän hässäkän keskellä ei paljon sukkaa ole ehtinyt kutoa. Tänään vähän aloittelin lapasta, ja edennyt jo (?) peukaloon asti. On se kuitenkin hyvä huomata, että muillakin on samanlaisia ongelmia sukka- ja lapaspoltiikassa kun meilläkin. Ettei meidän lapset yksinään painiskele parittomien lapasten ja kadonneiden sukkien joukossa kun äiti vääntää vaan villapaitoja!